Tutkimusyhteistyö

Lastensuojelua koskeva tutkimus on edellytys vaikuttavalle lastensuojelun kehittämistyölle. Pesäpuussa pidetäänkin tärkeänä, että kehittämistyöllä on myös tieteellistä pohjaa, mikä tukee tutkimusperustaista kehittämistä ja oppimista. Pesäpuu on avoin ja motivoitunut tukemaan lastensuojelua koskevaa tutkimusta sekä tekee mielellään yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Pesäpuu toimii mielellään esimerkiksi tutkimuskonsortion jäsenenä ja kumppanina rahoitushauissa.

Pesäpuun toiminnassa syntyneitä julkaisuja on vapaasti hyödynnettävissä tutkimukseen. Tämän sivun alaosassa on listattuna tutkimusyhteistyötämme viime vuosilta. Katso lisäksi materiaalipankkimme ja verkkokauppamme. Joitakin Pesäpuun keräämiä tai Pesäpuun kanssa yhteistyössä kerättyjä valmiita aineistoja on saatavilla myös Tietoarkistosta. Katso myös Aila-aineistopankki.

Pesäpuu on sitoutunut omissa tutkimusta koskevissa ratkaisuissaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan normistoon hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Pesäpuu pitää toivottavana, että tutkimusta toteuttava taho huolehtii siitä, että tutkimus on käynyt läpi eettisen ennakkoarvioinnin tilanteissa, joissa hyvä tieteellinen käytäntö sitä edellyttää. Eettisessä ennakkoarvioinnissa varmistetaan, että tutkimuseettiset kysymykset on ennakoitu riittävällä tasolla. Pesäpuun oma toiminta tutkimusetiikan osalta keskittyy ensisijaisesti tutkimusluvan myöntämiseen.

Pesäpuu tekee yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa maisterintutkielmiin ja opinnäytteisiin liittyen. Opinnäytteen suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvät periaatteet ja esimerkiksi selvittää yhteistyössä oppilaitoksen ohjaajan kanssa, vaatiiko opinnäyte eettisen ennakkoarvioinnin.

Pesäpuun tutkimusta koskevat linjaukset

Pesäpuussa tehtävällä kehittämistyöllä on vankka suhde tutkimukseen, vaikka Pesäpuu ei ole eikä pyri olemaan tutkimuslaitos. Pesäpuun toimintojen ja hankkeiden suhde tutkimukseen voi vaihdella toiminto- ja hankekohtaisesti.

Pesäpuussa hyödynnetään tutkimustietoa ja tehdään yhteistyötä tutkimukseen liittyen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Tutkimustietoa yhdistetään ammattilaisten ja asiakkaiden tuottamaan tietoon mahdollisimman kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä kumppaneiden, kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, kanssa.
Pesäpuu tuottaa avoimesti saatavilla olevaa tietoa lastensuojelusta tutkijoiden ja muiden toimijoiden käyttöön.
Pesäpuu tarjoaa tutkimusaiheita, omaa asiantuntemustaan, verkostojaan ja viestintäkanaviaan tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön.

Pesäpuu toimii tutkimuspoliittisena vaikuttajana lastensuojelututkimuksen ulkoisten edellytysten vahvistamisen puolesta.

Tutkimuslupa

Tutkimuslupa on haettava Pesäpuun tutkimuksiin ja opinnäytteisiin, joissa osallistutaan Pesäpuun toimintaan tutkimusaineiston hankkimiseksi, käytetään Pesäpuun toiminnassa syntyneitä aineistoja tai saadaan pääsy Pesäpuun toiminnassa mukana oleviin henkilöihin. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, miten aineistoa kerätään. Myös Pesäpuun henkilökuntaan kuuluvan tai Pesäpuulle tilaustyönä tutkimusta toteuttavan henkilön on haettava tutkimuslupaa, jos tutkimusta ei tehdä työsuhteessa Pesäpuuhun, vaan esimerkiksi opiskeluihin liittyen.

Tutkimuslupaa ei tarvita Pesäpuun julkisiin julkaisuihin, kuten materiaalipankin aineistoihin tai Pesäpuun hallinnoimiin erillisiltä verkkosivuilta löytyviin materiaaleihin.

Tutkimuslupahakemuksen käsittelee ja sen myöntämisestä päättää kyseessä olevan tutkimuksen tai opinnäytteen yhteyshenkilö Pesäpuussa. Pesäpuussa tutkimusluvan myöntämisestä vastuussa oleva henkilö voi pyytää tutkimusluvan myöntämistä varten lisätietoja hakijalta.

Hae tutkimuslupaa (pdf).

Julkaistut opinnäytteet ja tutkimukset

2025

Opinnäytteet

Hatkassa

Kuusela, Milla (Tampereen yliopisto, sosiaalityön maisteriohjelma 2025): ”Tunne ettei kuunnella, välitetä ja elää kuin häkkilintu” : Nuorten osallisuus ja sen yhteys hatkaamiseen lastensuojelun sijaishuollossa

Lokkila, Sanna (Helsingin yliopisto, sosiaalityön maisteriohjelma 2025): Luvattomasti sijaishuoltopaikastaan poistuneiden nuorten tuen tarpeet ja palveluiden karikot sosiaalityöntekijöiden kuvaamina.

Pikku Sisukas

Nikkilä, Silja (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosionomi AMK 2025): Kohti traumainformoitua työotetta. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia traumainformoidun työotteen käytöstä.

2024

Kehittämistehtävät

Perhehoidon kehittäminen

Varjoranta, Kaisa (Tampereen yliopisto, erikoissosiaalityöntekijän koulutus, lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö, lastensuojelun opintosuunta; Pesäpuun perhehoidon tiimi 2024): ”Vahvoista juurista kasvaa tukeva puu” – Sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan yhteistyön rakentamisen askelmerkit

Opinnäytteet

Pirhonen, Karoliina (Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, ohjausalan maisteriohjelma, kasvatustiede): Sijoitettuna olleiden nuorten kokemuksia siirtymästä peruskoulusta toiselle asteelle

Vertaisuus ilman väkivaltaa

Hulanmäki, Heli; Lehtikangas, Micaela; Moisio, Lilja (Tampereen ammattikorkeakoulu, sosionomin tutkinto-ohjelma): Digitaalinen vertaissuhdeväkivalta lastensuojelulaitoksissa : työntekijöiden näkemyksiä tunnistamisesta, puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä

Tutkimusartikkelit

Kalliola, Susanna; Särkiö, Hanna (Fokus på familien, vol 52, issue 1): “Now I Feel Safer” : Involving Children Aged 3–5 in a Development Project Against Domestic Violence

Lista täydentyy.

2023

Opinnäytteet

Hatkassa

Ant-Wuorinen, Moila; Rantanen, Janita (2023). Hatkassa sijaisperheestä: perhehoitajien kokemuksia ja näkemyksiä lapsen sijaishuoltopaikasta luvatta poistumisesta ja sinne palaamatta jättämisestä. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Bisi, Miriam (2023). Luvattomalta poissaololta palautetun lapsen kanssa työskentely nuorten vastaanottoyksikössä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Hiissa, Jasmin (2023). Hatkassa ja hukassa: sijoitettujen nuorten luvattomat poissaolot turvallisuusnäkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Jukola, Jenna; Juuti, Jenna; Keski-Posso, Kristiina (2023). Hatkaamisen riskitekijät ja ennaltaehkäisy: lastensuojelun sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kettunen, Reetta (2023). Sijaishuollon työntekijöiden ja nuorten vuorovaikutusosaaminen hatkaamisen jälkeisissä vuorovaikutustilanteissa: lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Koho, Anna-Sofia (2023). Satakuntalaisten lastensuojelulaitosten käytäntöjä ja näkökulmia lasten hatkoilta paluuseen. Opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Oksanen, Juha (2023). Moniammatillisuus lastensuojelun sosiaalityön viranomaisyhteistyössä nuoren poistuessa luvatta sijaishuoltopaikasta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Riihimäki, Kaisla (2023). Hatkaamiseen taustalla vaikuttavat tekijät sijaishuollossa kuvattuna nuorten sekä työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Rupponen, Antero; Jämsä, Elina; Pajunen, Samuli (2023). Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen: työntekijöiden kokemuksia sijaishuollon toimintatavoista. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu.

Räsänen, Pia; Jama, Abdulkadir (2023). ”Mutta onhan se totta että hatkaaminen on todella itsetuhoista ja vaarallista.”: Lastensuojelun sijaishuoltopaikasta hatkaaminen sitä kokeneiden näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma.

Vuorio, Kaisa (2023). Sijaishuoltopaikasta luvattomasti poistuneisiin nuoriin liittyviä kokemuksia Itä-Uudellamaalla: lastensuojelun, poliisin ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen näkökulmasta. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kirahvityö

Vironen, Katja (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalityön maisteriohjelma): 3–12-vuotiaiden lasten näkökulmia osallisuuteen lastensuojelun työntekijän tapaamisilla

Nuorten Turvasatama

Heiskanen, Anniina (Humanistinen ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogi AMK, järjestö- ja nuorisotyö) : Mielen hyvinvoinnin salaisuus -työpajojen pilotointi verkkovälitteisesti

Salapoliisitoiminta

Vironen, Katja (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalityön maisteriohjelma): 3–12-vuotiaiden lasten näkökulmia osallisuuteen lastensuojelun työntekijän tapaamisilla

Vertaisuus ilman väkivaltaa

Heikkinen, Hanna; Hiironniemi, Elina (Laurea-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi AMK): Vertaissuhdeväkivalta lastensuojelun perhehoidossa