Nuorten Turvasatama -yhteisö on Pesäpuu ry:n, Auta Lasta ry:n Veturoinnin ja Osallisuuden aika ry:n ylläpitämä digitaalinen yhteisö lastensuojelun piirissä oleville nuorille.

Pesäpuussa kiintymyskeskeinen vuorovaikutus on monen toiminnon pohjalla vaikuttava teoreettinen kehys. Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus perustuu vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan. Kiintymyskeskeisen vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen tavoitteena on hoitava arki lapselle tai nuorelle, joka on kokenut menetyksiä tai traumatisoitunut kiintymyssuhteissaan. Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus lisää mahdollisuutta yhteyden ja kiintymyksen luomiseen lapsen kanssa. Vaikka sen juuret ovat kehityspsykoterapiassa, se sopii kenelle tahansa ja mihin tahansa vuorovaikutukseen.

Nuorten Turvasataman ja Pesäpuun perhehoidon tiimin yhteisen uuden julkaisun tarkoituksena on herkistää aikuisia nuorten erilaisille kokemuksille ja tarpeille sekä rohkaista heitä kysymysten avulla kiinnostumaan oman elämänpiirinsä nuorten kiintymyskeskeisistä tarpeista. Kaikki lapsen tai nuoren arjessa olevat aikuiset voivat vahvistaa lasten kokemuksia esimerkiksi rakkaudesta, välittämisestä tai hyväksynnästä.

Mentalisaatio auttaa ymmärtämään nuorten kokemusmaailmaa

”Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus – leikkisyys, rakkaus, hyväksyntä, myönteinen uteliaisuus ja empatia – on välillä helpompaa ja välillä vaikeampaa. Idea uuteen julkaisuun lähti mentalisaation pohdiskelusta. Mentalisaatio, eli kyky pohtia omaa ja toisen ihmisen kokemusta ja näkökulmaa, auttaa tunnistamaan omia ajatuksia ja tunteita sekä veikkailemaan, mitä toisen mielessä mahtaa liikkua. Tällainen ajattelu tukee aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta ja sen havainnointia. Mentalisaatio on myös kiintymyskeskeisen vuorovaikutuksen pohja”, Pesäpuun perhehoidon tiimin kehittämispäälliköt Hanna Piiroinen ja Sirpa Yli-Rekola kuvaavat. ”Emme voi tietää, mitä toisen mielessä on, ellemme kysy tai muutoin selvitä hänen kokemuksiaan.”

Pesäpuun Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutuksessa sijaishuollon työntekijät ja perhehoitajat harjoittelevat mentalisaatiota ja kiintymyskeskeistä vuorovaikutusta arjessa. Aikuiset miettivät, mitä leikkisyys, rakkaus, hyväksyntä, uteliaisuus ja empatia heille käytännössä tarkoittavat. He myös harjoittelevat näitä lasten ja nuoruusikäisten kanssa välitehtävien avulla. Koulutuksen käyneet ohjaajat puolestaan vetävät tunnetyöskentelyryhmiä perhehoitajille ja sijaishuollon työntekijöille.

Julkaisu antaa äänen nuorille

”Halusimme kysyä lastensuojelun piirissä olevilta nuoruusikäisiltä, millaisia kokemuksia heillä on kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta. Mitä silloin tapahtui, mitä aikuinen teki? Mistä sen huomaa, että aikuinen esimerkiksi hyväksyy tai on kiinnostunut?” Yli-Rekola avaa julkaisun tausta-ajatusta.

”Kysyimme Nuorten Turvasatama -yhteisön kehittämispäällikkö Krista Leinolta, voisiko hän puolestaan kysyä Turvasataman nuorilta, haluaisivatko he pohtia ja kertoa kokemuksiaan kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta ja osallistua näin lastensuojelun kehittämistyöhön kertomalla aikuisille ajatuksiaan. Nuoret kiinnostuivat asiasta, joten mietimme Kristan kanssa apukysymyksiä, joiden avulla nuoret voisivat lähestyä teemoja. Krista, joka on nuorille tuttu ja turvallinen aikuinen, järjesti lastensuojelusta kokemusta omaaville nuorille teemakeskustelun aiheesta. Nuorten ajatukset ovat niin ilmeikkäitä ja kuvaavia, että lopulliseen julkaisuun ne päädyttiin kirjaamaan sellaisenaan”, Piiroinen kertoo.

Julkaisussa olevat nuorten ajatukset ja mietteet ovat lastensuojelusta kokemusta omaavilta nuorilta, joten julkaisu on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelun parissa toimiville perhehoitajille ja työntekijöille. Se sopii kuitenkin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta.

”Nuorten ajatukset herättävät aikuiset tiedostamaan, miten työskentelyyn osallistuneet nuoret ovat käytännössä kokeneet aikuisten toiminnan. Kysymmekö me aikuiset lapsilta ja nuorilta, miltä vuorovaikutus tuntuu? Mitä he toivovat ja tarvitsevat, jotta kokisivat rakkautta tai myötätuntoa?” Piiroinen ja Yli-Rekola pohtivat.

Kaikki aikuiset ja lapset hyötyvät julkaisusta

Jokainen lasten suojelun parissa toimiva aikuinen voi kysyä ensin itseltään julkaisun leikkisyyttä, rakkautta, hyväksyntää, uteliaisuutta ja empatiaa avaavia kysymyksiä. Itsenäisen pohdiskelun jälkeen kysymykset on helpompaa esittää nuoruusikäisille, joiden kanssa aikuinen elää tai työskentelee. Julkaisun kysymykset sopivat suurimmalta osin myös leikki- ja alakouluikäisille lapsille.

Tutustu uuteen julkaisuun Pesäpuun verkkokaupassa, josta se on ladattavissa maksutta.

Kiinnostaisiko sinua syventää omaa kiintymyskeskeistä vuorovaikutustasi ja mentalisaatiokykyäsi? Seuraava Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutus sijaishuollon työntekijöille ja perhehoitajille alkaa Helsingissä marraskuussa. Tervetuloa mukaan!