Mitä harkinta sinulle merkitsee? Miten harkitset uusia mahdollisuuksia, muutoksia tai päätöksiä elämässäsi?
Synonyymisanakirjan mukaan harkinta voi olla miettimistä, pohtimista, hautomista, tuumimista, pallottelua, asian kääntelyä mielessään tai esimerkiksi etujen ja haittojen punnitsemista. Harkintaan voi liittyä intuitiota, tunteita, tiedon hankkimista, vertailua ja yksin tai yhdessä miettimistä. Voimme olla nopeita tai hitaita, voimme toimia eri tavoin harkinnoissamme eri asioissa tai elämäntilanteissa. Voimme olla varovaisia, riskejä ottavia tai jotakin siltä väliltä.
Haluamme kenties olla tienraivaajia tai kulkea muiden mukana. Joku harkitsee puhumalla harkittavasta asiasta monen ihmisen kanssa ja toinen miettii mieluummin yksikseen. Mitä sinulle tulee mieleen itsestäsi ja omista tavoistasi toimia? Millainen tulevien muutosten harkitsija tunnistat tällä hetkellä olevasi? Mistä huomaat, että harkinta on käynnissä? Entä miten muut ihmiset sen huomaavat sinusta?
PRIDE-valmennus on tarkoitettu perhehoitajuutta tai adoptiovanhemmuutta harkitseville. Valmennuksen tarkoitus on tukea harkintaa. Valmennus antaa tietoa harkinnan tueksi sekä mahdollistaa yhteisen keskustelun muiden harkitsijoiden kanssa ja yhteisen harkinnan valmentajien kanssa. Harkinta kohdistuu perhehoitajuuteen: Haluanko perhehoitajaksi? Onko minulla riittävästi valmiuksia vastata perhehoidossa asuvan lapsen tarpeisiin?
Perhehoitajuuden harkinta tarvitsee avukseen mentalisaatiokykyä. Mentalisaatio tarkoittaa kykyä pohtia ja ymmärtää omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Se on omien ajatusten ja tunteiden tunnistamista ja veikkailua siitä, mitä toisen mielessä mahtaa liikkua ja mitä hänen toimintansa taustalla voisi olla.
Miten ymmärrän elämänkokemusteni vaikuttavan mahdolliseen perhehoitajuuteen? Miten asetun perhehoitoa tarvitsevan lapsen asemaan, entä hänen vanhempiensa? Miten joustava olen elämän muutoksissa ja yllätyksissä, joihin en voi itse vaikuttaa? Miltä minusta tuntuu ajatus siitä, että perhehoitajana toteutan julkista hallintotehtävää omassa kodissani? Haluanko uusia aikuisia ihmisiä elämääni lapsen mukana? Mitä odotan eniten perhehoitajuudelta? Olenko ajatellut esimerkiksi lyhyt- tai pidempiaikaista perhehoitajuutta? Minkä ikäinen lapsi minulla on mielessä?
Harkinta on psyykkistä työtä. Etukäteen ei voi tietää lapsesta, hänen tarpeistaan tai läheisistään. Ei voi tietää etukäteen kaikista omista reaktioistakaan perhehoitajana. Voi olla, että perhehoitajana on joidenkin tilanteiden äärellä ensimmäistä kertaa elämässään.
Harkitsemisessa ei ole kyse valmiiksi tulemisesta. Miten harkitsen sellaista muutosta, jonka vaikutuksista elämääni en vain voi tarkasti tietää etukäteen? Harkinta voi lisätä ymmärrystä siitä epävarmuudesta tai ei-tietämisestä, joka liittyy perhehoitajan tehtävään.
Valmennuksessa harkitaan yksin ja yhdessä. Yhteinen harkinta valmennusryhmässä saa polttoainetta valmennukseen osallistuvien erilaisista kysymyksistä ja monenlaisista näkökulmista keskusteluissa. Harkinta yhdessä valmentajien kanssa sisältää pohdintaa niistä valmiuksista, joita perhehoitaja lapsen hyvinvoinnin takia tarvitsee. Valmennukseen osallistuja jakaa harkintaansa myös läheistensä kanssa. Perhehoito on iso muutos perhehoitoon tulevalle lapselle, kuten myös koko perhehoitoperheelle ja heidän läheisilleen.
Kun ennakkovalmennuksessa harkitaan valmiuksia vastata perhehoidossa asuvan lapsen tarpeisiin, mitä silloin harkitaan? PRIDE-valmennuksessa avataan sijaisvanhemman valmiudet, jotka perustuvat perhehoidossa olevan lapsen tarpeisiin. Osallistujat pohtivat, mitä he voivat ammentaa omista elämänkokemuksistaan, tiedoistaan ja taidoistaan näihin valmiuksiin. He puntaroivat, mikä valmiuksissa mietityttää heitä. Jokaisen harkinta on tässäkin yksilöllinen, vaikka samaa asiaa harkitaankin yhdessä. Harkinta on prosessi, jonka lopputulosta ei heti voi tietää. Valmennuksessa saatu tieto, koetut tunteet ja kokemukset vaikuttavat harkintaan.
Yksityinen ja julkinen elämänalue lomittuvat perhehoitajan tehtävässä ja jo perhehoitajuuden harkinnassa valmennuksen aikana. Elämänmakuinen valmennus nostaa ajoittain tunteita ja kenties ristiriitaisiakin ajatuksia pintaan. Miten jaksan rankemmissa tilanteissa, oman riittämättömyyden tai neuvottomuuden keskellä? Mitä ajattelen vanhemmuuden tehtävästä, joka jakaantuisi lapsen vanhempien ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa? Muistavatko tämän tehtävän myötä kotiini tulevat ihmiset kunnioittaa sitä myös yksityisenä alueena?
Kiinnynkö kodissani asuvaan lapseen? Miten ilmaisen välittämistä, rakkautta, hyväksyntää ja myötätuntoa sekä olen kiinnostunut lapsesta, hänen tunteistaan ja ajatuksistaan? Miten tunnistan omia tunteitani? Kenen kanssa voin jakaa niitä perhehoitajana? Millaisia kokemuksia minulla on itselläni hoivasta ja huolenpidosta? Mistä voin ammentaa ja mitä tarvitsen lisää?
Sijais- tai adoptiovanhempi ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimivat yhdessä PRIDE-valmentajina. Heidän dialoginsa ja erilaiset näkökulmansa voivat tukea valmennukseen osallistujan harkintaa perhehoitajuudesta. Valmentajat oppivat jatkuvasti myös toisiltaan ja valmennettavilta. Valmentajien yhteistyön rakentuminen lisää luottamusta ja sitoutumista ryhmässä. Valmentajien roolit ovat erilaiset, mutta tehtävä on yhteinen.
Valmentajat miettivät yhdessä, miten he parhaiten tukisivat osallistujan harkintaa, jotta on mahdollista tehdä päätös perhehoitajuudesta. Valmennukseen osallistujan tehtävänä on avata omaa harkintaansa: kaikkea sitä, mistä ajattelee voivansa ammentaa tehtävään sekä kaikkea sitä, mikä mietityttää. Oman harkinnan avaaminen voi olla samalla perhehoitajuuteen liittyvän yhteistyön rakentamisen harjoittelua. Tämä vaatii myös valmentajilta taitoa rakentaa turvallista ryhmäkulttuuria ja pohtivaa, eri näkökulmia synnyttävää keskustelua.
PRIDE-valmennus on tarkoitettu sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville. Se ei ole koulutus perhehoitajuuden kaikkiin tarpeisiin tai tilanteisiin. Se on kuin ennakkovalmennus johonkin urheilulajiin: tuki ja täydennyskoulutus perhehoitajuuden aikana lopulta ratkaisevat kehittymisen ja lapsen tarpeisiin vastaamisen – koko pelin.
Valmennus on harkintaa varten. Kaikkea ei kuitenkaan voi harkita tai hallita etukäteen. Perhehoitajat, kuten perhehoidossa asuvat lapsetkin ja heidän sijaissisaruksensa, elävät perhehoidon aikana omaa elämäänsä. Elämässä voi tulla vastaan monenlaisia asioita ja tilanteita. Jokainen muuttuu elämänkokemustensa myötä jollain tavalla. Lapset tarvitsevat erilaisia asioita uusissa kehitysvaiheissaan.
Haluan lopettaa kirjoitukseni siihen, millä sen aloitinkin, eli kysymyksellä: ”Miten harkinta näkyy ja mistä sen huomaa?” Tälläkin hetkellä pohdin erilaisia muutoksia ja harkitsen toimintaani. Pähkäilen sekä yksin että puolisoni, työyhteisöni ja ystävieni kanssa. Tänäänkin harkintaan liittyy tietoa, tunteita ja elämänkokemuksia. Itse en ole nopea harkitsija, vaan tarvitsen usein paljon aikaa elämänmuutosten pohtimiseen, vaikka voinkin lopulta tehdä päätöksen intuitiolla.
Muutosten pohtimisessa minua auttaa PRIDE-valmennuksessa oppimani: Luota prosessiin.
Pesäpuu järjestää PRIDE-valmentajakoulutuksen myös tänä syksynä. Vielä ehdit hakea mukaan!
Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutuksessa sijaishuollon työntekijöille ja perhehoitajille on puolestaan mahdollista harjoitella mentalisaatiokykyä avuksi yksilölliseen ja ryhmän kanssa työskentelyyn.
Kurkkaa myös Vanhemmuuden viisi valmiutta -juliste Pesäpuun verkkokaupasta.
