Valtakunnallinen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry täyttää kuluvana vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestö halusi muistaa ansioituneita henkilöstön edustajia ja anoi Lastensuojelun Keskusliitolta hopeista ansiomerkkiä kansallisesti ansioituneille työntekijöilleen. Ansiomerkit myönnettiin anomuksen mukaisesti Pesäpuun kehittämispäälliköille Hanna Piiroiselle, Pipsa Variolle ja Sirpa Yli-Rekolalle.
Pipsa Vario ensimmäisenä kokemustaustaisena työntekijänä Pesäpuussa
Kehittämispäällikkö Pipsa Vario on Pesäpuun ensimmäinen kokemustaustainen työntekijä ja kansallisen Selviytyjät-ryhmän kehittäjänuori. Selviytyjät-ryhmän uraauurtavan työn tuloksena nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijatoiminta lähti Suomessa liikkeelle. Vario on ollut luomassa ja rakentamassa kokemusasiantuntijoiden verkostoa Suomeen sekä fasilitoinut nuorten kokemustoimijoiden kehittämisfoorumeita ja vaikuttamis- ja kehittämisryhmätoimintaa. Variolla on ollut myös keskeinen rooli pienten lasten oikeuksien ja osallisuuden edistämisessä. Salapoliisitoiminnan, Kirahvityön ja Pikku-Tiikerit-hankkeen toimintamallit, joiden kehittämisessä Vario on ollut mukana, ovat käytössä laajasti useilla hyvinvointialueilla. Edellä mainitut toiminnot ovat saaneet myös kansallista ja kansainvälistä tunnustusta innovatiivisuudestaan.
Vario kommentoi ansiomerkkiään: ”Merkin saaminen oli suuri yllätys, mutta samalla arvonanto pitkäjänteiselle työlle nuorten, kouluikäisten ja pienten lasten kokemusasiantuntijuuden parissa. On ollut etuoikeus saada olla tekemässä pioneerityötä näiden kaikkien ikäryhmien kohdalla. Kiitos Pesäpuulle luottamuksesta ja luvasta kokeilla uutta, ja rakkaille työtovereille yhteisistä kehittämisen matkoista oivalluksineen. Erityinen kiitos kuuluu kuitenkin niille sadoille lapsille ja nuorille, joiden kanssa olen saanut vuosien varrella työskennellä ja kehittää yhdessä, ja joilta olen saanut oppia valtavan paljon siitä, mitä kohtaaminen, osallisuus ja turvallinen elämä todella tarkoittavat. Ilman näitä kohtaamisia moni (oikeasti) tärkeä asia olisi jäänyt huomiotta ja tekemättä.”
Vario on päässyt seuraamaan suomalaisen lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden kehityskulkua näköalapaikalta.
”Lasten ja nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ovat ottaneet pienempiä ja suurempia askeleita eteenpäin näiden vuosien aikana, mutta valmista ei ole vielä tullut. Lasten ja nuorten mahdollisuus päästä mukaan kehittämään ja vaikuttamaan on edelleen kiinni meidän aikuisten rohkeudesta ja halusta kutsua heidät mukaan siihen. Jatketaan rohkeasti yhdessä työtä sen eteen, että jokainen lapsi lastensuojelussa saa kokea olevansa turvassa, osallinen, arvokas ja rakastettu”, Vario toteaa.
Hanna Piiroinen ja Sirpa Yli-Rekola uraauurtavina suomalaisen perhehoidon kehittäjinä
Kehittämispäällikkö Hanna Piiroinen on toiminut lastensuojelun sosiaalityöntekijänä niin julkisella kuin kolmannella sektorilla jo 30 vuoden ajan. Piiroinen on meritoitunut kansallisesti erityisesti lastensuojelun ja perhehoidon laadun sekä perhehoitajien PRIDE-ennakkovalmennusmallin kehittäjänä ja PRIDE-valmentajien kouluttajana. Nuorten, sijaissisarusten, perhehoitajien sijaisten ja perhehoidon toimijoiden yhteistyö ovat kehittyneet ja ne huomioidaan nykyisin paremmin Piiroisen toiminnan ansiosta. Piiroinen on vaikuttanut myös lukuisissa kansallisissa lastensuojelun laatua ja oikeuksia edistävissä työryhmissä. Hän koordinoi PRIDE-valmentajien verkostoa ja työkokouksia Suomessa.
Kehittämispäällikkö Sirpa Yli-Rekolalla on 40 vuoden työhistoria diakonia- ja lastensuojelutyössä. Hän on toiminut Pesäpuussa PRIDE-valmentajien kouluttajana ja vastannut lisäksi valmennuksen kansallisesta kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta. Yli-Rekola on ollut kehittämässä ja kouluttamassa PRIDE-valmentajakoulutuksen lisäksi erityisesti perhehoidon osapuolten yhteistyötä, perhehoidon sijaisten valmennusmallia ja läheissijaisvanhemmuutta. Yli-Rekolalla on laaja perhehoidon verkosto ja hän on toiminut useiden sijaishuollon kuntaorganisaatioiden, hyvinvointialueiden ja valmentajien kehittämiskumppanina sekä konsultoinut eri toimijoita perhehoidon kysymyksissä. Yli-Rekola on myös itse toiminut perhehoitajana. Yli-Rekolan kouluttamien valmentajien avulla on valmennettu tuhansia perhehoitajia Suomessa, ja hän myös koordinoi PRIDE-valmentajien verkostoa ja työkokouksia Suomessa.
PRIDE-ennakkovalmennuksen on Suomessa saanut noin 17 000 perhehoitajaa, ja PRIDE-valmentajia on koulutettu yli 1000. Määrä kattaa n. 85–90 prosenttia kaikesta perhehoitajien ennakkovalmennuksesta Suomessa.
”Perhehoidon kehittäminen on yhteistä toimintaa lasten, perhehoitajien ja perhehoidon parissa työskentelevien kesken. Iloitsemme, että olemme saaneet tehdä pitkään kehittämistyötä monien ihmisten ja eri tahojen kanssa. Sitoutuneet yhteistyökumppanit kannattelevat kehittämistyötä”, Piiroinen ja Yli-Rekola kommentoivat työtään perhehoidon kehittämisen parissa.
Ansiomerkit luovutettiin työntekijöille Pesäpuun toukokuisessa kehittämispäivässä Tampereella. Koko Pesäpuun väki onnittelee lämpimästi Piiroista, Variota ja Yli-Rekolaa heidän tärkeästä työstään suomalaisen lastensuojelun kehittämisessä ja kiittää lisäksi heidän panoksestaan koko työyhteisön eteen.
