Kunta- ja aluevaalit lähestyvät – missä on keskustelu lastensuojelusta?
Lastensuojelu on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä, mutta vaalien alla se on jäänyt muiden teemojen varjoon.
THL:n tilastojen mukaan vuonna 2023 lastensuojeluilmoitus tehtiin 110 269 lapsesta, mikä tarkoittaa 10,2 prosenttia kaikista lapsista. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 38 531 lasta, ja sijaishuollossa asui 11 300 lasta. Näiden lukujen takana on tuhansia lapsia ja perheitä, joiden arkeen lastensuojelun resurssit ja päätökset vaikuttavat suoraan. Silti, kun kunta- ja aluevaalit lähestyvät, lastensuojelu loistaa poissaolollaan vaalikeskusteluissa. Miten on mahdollista, että aihe, joka koskettaa näin laajasti suomalaista yhteiskuntaa, jää varjoon?
Lastensuojelu on ihmisoikeuskysymys – ja poliittinen valinta
Lapsen oikeus suojeluun, turvaan ja osallisuuteen ei ole mielipidekysymys – se on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja suomalaisen lastensuojelulain turvaama oikeus. Näiden oikeuksien toteutuminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan poliittiset päätökset ohjaavat niiden edistämistä ja toteuttamista.
Kunnilla ja hyvinvointialueilla onkin keskeinen rooli lastensuojelun palveluiden järjestämisessä. Päätökset budjeteista, henkilöstöstä ja palveluiden saatavuudesta tehdään alueellisesti. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on tämän myötä myös valta vaikuttaa siihen, millaisiin lastensuojelun osa-alueisiin ja toimiin halutaan satsata. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto teki alueellisen päätöksen säilyttää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25 ikävuodessa, kun hallituksen esitys jälkihuollon ikärajan laskemisesta 23 vuoteen hyväksyttiin eduskunnassa.
Mitä lastensuojelu tarvitsee?
Pysyviä ihmissuhteita ja turvallisia aikuisia
Lapset tarvitsevat pysyviä aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä, kohdata ja kuulla heitä. Sijaishuollossa asuville lapsille tämä tarkoittaa panostuksia kiintymyssuhteiden jatkuvuuden ja turvallisten kasvuympäristöjen turvaamiseen. Lisäksi on tärkeää, että aikuiset tarjoavat lapsille rakkautta, turvallisia ihmissuhteita sekä luottamusta ja toivoa ympäröivään maailmaan ja tulevaisuuteen.
Riittäviä resursseja ja osaavia ammattilaisia
Kuten olemme saaneet lukea monista lähteistä, sosiaalipalvelut, mukaan lukien lastensuojelu, ovat kriisissä niihin kohdistuneiden leikkausten ja suurten säästöpaineiden vuoksi. Tilanne on kestämätön, sillä saman aikaisesti tarve avulle ja tuelle on kasvanut. Talentian mukaan alan työllisyystilanne on heikentynyt, kun henkilöstökuluista on säästetty. Lastensuojelu tarvitsee osaavia työntekijöitä, joiden työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Tämä ei onnistu, jos sosiaalityöntekijät uupuvat ylikuormituksen alla, alan vetovoima heikkenee ja työntekijävaje syvenee. Pätevistä ammattilaisista tinkiminen ei tuo säästöjä – se maksaa myöhemmin moninkertaisesti.
Pitkän aikavälin investointeja
Kuten mainitsin ylempänä, lastensuojelu koskettaa monia. Lapset sekä nuoret ovat joukko, johon yhteiskunnallamme on oltava varaa panostaa. Lastensuojelun tärkein tehtävä on turvata lapsen oikeudet ja etu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkien lastensuojelun asiakkaana olevien lapsien tulee saada yksilöllistä tukea ja apua sekä tarvitsemiansa palveluita. On myös tärkeää, että lastensuojelua tarkastellaan laaja-alaisesti aina ennaltaehkäisevistä toimista sijaishuoltoon asti. Pitkällä tähtäimellä tuleekin investoida ennakoivaan ja ehkäisevään tukeen ja kääntää painopistettä matalan kynnyksen palveluihin. Kun lapset ja perheet saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti, voidaan yhä useammin välttyä raskaammilta ja kalliimmilta erityispalveluilta, kuten sijoituksilta. Kyse ei kuitenkaan ole vain taloudellisesta säästöstä, vaan ennen kaikkea lapsen oikeuksien kunnioittamisesta ja tahtotilasta turvata jokaisen lapsen hyvinvointi ja arvokas elämä.
Lasten suojelu ei saa olla vaalien unohdettu aihe. Lapsilla ei ole ääntä äänestyskopissa – mutta meillä aikuisilla on. Nyt on aika nostaa keskusteluun yhteiskunnan tärkein tehtävä: lasten suojelu ja oikeudet. Käytetään ääntämme lasten suojelun puolesta.
