Isovanhemmuus on taas tuonut lähelleni satujen ja leikin lumoavan maailman. Kun omat lapsemme olivat pieniä, miehelläni oli tapana kertoa tyttärille iltasatuja, joiden päähenkilöt ja teeman lapset saivat itse keksiä. Nuo lempeät kertomukset kietoutuivat lastemme arkikokemuksiin. Usein jäin itsekin salaa portaille istumaan ja kuuntelemaan hymyillen noita voimauttavia tarinoita.
Jo ammoisista ajoista ihmiset ovat kertoneet toisilleen tarinoita. Niiden avulla on välitetty kansanviisauksia. Maailman ympärillämme muuttuessa yhä kaoottisemmaksi nykypäivän narratiiveista on tullut yhä synkempiä. Näköalattomuus uhkaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Mietin, voisiko vaihtoehtoisilla kertomuksilla luoda toiveikkuutta sekä vahvistaa selviytyvyyttä vaikeina aikoina.
Työskentelin aiemmin vuosia johtajana maahanmuuttajalapsia vastaanottavassa päiväkodissa. Satujen ja draamapedagogiikan avulla rakensimme siltaa eri kulttuurien välille. Valittua satua työstettiin monin tavoin pitkäkestoisina projekteina. Satuihin integroitujen taide- ja ilmaisuaineiden sekä leikin avulla lapset saattoivat käsitellä turvallisesti vaikeitakin teemoja ja tunteita. Myös vanhemmat osallistuivat toimintaan.
Saimme olla todistamassa huikeita kasvutarinoita. Toimintaan liittyneen väitöstutkimuksen (Ylönen 1998) mukaan toiminta tuki lasten kehitystä ja sosioemotionaalisia taitoja. Moni 4–7-vuotias kykeni käsittelemään omia elämänkokemuksiaan sadun tarjoamien vertauskuvien avulla. Lasten ajattelumallit muuttuivat positiivisella tavalla.
Satujen ja tarinoiden sisältämien vertauskuvien avulla vakavia aiheita voi lähestyä hienovaraisesti ja turvallisesti. Tarina toimii katalysaattorina leikille tai omista kokemuksista puhumiselle ja kirjoittamiselle. Hoitava tarina opettaa, että vaikeudet ovat osa elämää, mutta niistä voi selvitä. Sanallistaminen auttaa käsittelemään haavoittanutta kokemusta eri näkökulmista. Säröt voivat olla kipeitä, mutta ne luovat aina alun jollekin ja tekevät tilaa uudelle, jos se vain sallitaan.
Toivontarinoita tarvitaan
Klassiset sadut esittelevät kuulijan kokemusmaailmaan liittyvän vertauskuvallisen konfliktin, jonka päähenkilö kykenee lopulta ratkaisemaan. Sadun suojaavan varjon alla lapsi, miksei aikuinenkin, voi katsoa omaa todellisuuttaan turvallisen välimatkan päästä. Hyvä tarina tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden löytää hoitavia kertomuksia, joihin voi samaistua. Parhaimmillaan tarinat toimivat terapeuttisesti mahdollistaen hengähdystaukoja ja uuden näkökulman ottamista omaan elämäntarinaan. Niiden avulla voi myös oppia jotain itsestään, tunnistaa ja ottaa käyttöön vahvuuksiaan.
Lastenkirjailija Hannele Huovi on kuvannut satua sisäisenä matkana, joka rakentaa tukevia maamerkkejä ihmisyyden tienvarteen, oikealle elämän matkalle. Sadun hahmoihin samaistuva matkalainen ei palaa koskaan samana takaisin. Hän on taistellut lohikäärmeitä vastaan, ollut suden vatsassa ja alkaa hahmottaa, että pelon valtakunta sijaitsee hänen oman maailmansa rajoilla. Todellisen mittansa saavuttaakseen matkalaisen on kohdattava nuo pelottavat, etäiset seudut. Matkalla hän on tullut tutuksi itsensä kanssa ja hallitsee viisaana hallitsijana minänsä valtakuntaa. Matkalaiselle on tullut tuntuma siitä, että väistämätöntä voidaan uhmata, vaikeudet voidaan voittaa. Satu on matka passiivisesta alistumisesta aktiiviseen toimijuuteen.
Lastensuojelun kontekstissa toivontarinoiden merkitys on erityisen suuri niin lapsille kuin aikuisillekin. Traagiset tarinat ja epäonnistumiset saavat helposti enemmän palstatilaa leimaten koko lastensuojelun kenttää. Pesäpuu ry:n Sisukas-toiminta tarjosi helmikuussa sijaishuollon juhlapäivänä kouluille Care Day -oppituntimateriaalin myönteisen lastensuojelutietoisuuden lisäämiseksi yhdessä Salapoliisitoiminnan kanssa. Kokemusasiantuntijoiden kanssa tuotetun oppitunnin viesti kiteytyy viimeisenä kuunneltuun voimabiisiin ”Miljoona valoo”. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. On tärkeää muistaa valo silloin, kun on pimeää.
Pesäpuussa ollaan sen 25-vuotisen historian aikana kehitetty lukuisia satuja hyödyntäviä menetelmiä ja työvälineitä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn. Löydät satukirjojamme Pesäpuun verkkokaupasta.
Onko sinulla mielessäsi jokin laulu, tarina tai elokuva, josta olet saanut voimaa, kun on ollut vaikeaa?
Kirjallisuutta:
- Bettelheim (1992) Satujen lumous, merkitys ja arvo. WSOY.
- Huovi (1991) Satuseminaariesitelmä. Jyväskylä.
- Mäki & Linnainmaa toim. (2022) Omia sanoja etsimässä, Johdatus vuorovaikutteiseen kirjallisuusterapiaan. Basam Books.
- Ylönen (1998) Taikahattu ja hopeakengät – sadun maailmaa: lapsi päiväkodissa sadun kuulijana, näkijänä ja kokijana. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
- Välivaara (1996) Sadut ja draamapedagogiikka monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa. Jyväskylän kaupungin julkaisusarja.
