Pesäpuun perhehoidon kehittämisen tiimissä ollaan työskennelty ”Askelmerkkejä perhehoitajan ja perhehoidon työntekijän yhteistyön rakentamiseen” -julkaisun parissa. Nyt, tammikuussa 2025 julkaistut askelmerkit ovat uudistettu versio vuonna 2023 julkaistuista askelmerkeistä.

Kaisa Varjoranta pilotoi yhteistyön rakentamisen askelmerkkejä Etelä-Savon hyvinvointialueella. Hän teki niistä ”’Vahvoista juurista kasvaa tukeva puu’ – Sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan yhteistyön rakentamisen askelmerkit” -kehittämistutkimuksen Tampereen yliopiston erikoissosiaalityöntekijän koulutuksessa. Kehittämistutkimus valmistui vuonna 2024. Kehittämistutkimus toteutettiin niin, että viisi sosiaalityöntekijä–perhehoitaja-paria testasivat askelmerkkien vaikutusta keskinäiseen yhteistyöhönsä. Kaikki osallistujat kokivat yhteistyön rakentamisen askelmerkeistä olleen heille hyötyä.

Yhteisten keskusteluiden koettiin yhtäältä vahvistaneen keskinäistä yhteistyötä sekä toisaalta tuoneen näkyväksi sen, mikä yhteistyössä jo toimii hyvin.

”Kaisa Varjorannan kehittämistutkimus toi esiin muutamia vaikeasti avautuvia ilmaisuja. Nämä selkiytettiin uudistettuihin askelmerkkeihin”, Pesäpuun kehittämispäälliköt Hanna Piiroinen ja Sirpa Yli-Rekola kertovat.

Yhteistyön rakentamisen askelmerkeistä saatu hyöty voidaan Varjorannan mukaan jakaa neljään eri osa-alueeseen: yhteistyön rakentamisen askelmerkkejä vahvistava, yhteistyön käytäntöä vahvistava, yhteistyön nykytilaa todentava ja/tai vahvistava sekä yhteistyön ja tehtävänkuvan tarkoitusta vahvistava ja/tai ylläpitävä.

Perhehoidon eri toimijoiden yhteistyön onnistumisella on merkitystä

Yhteistyön rakentamisen taustalla on perhehoidon kehittämistyössä esiin nousseita kokemuksia yhteistyön rakentamisen onnistumisista ja vaikeuksista.

”Sosiaalihuollon ja lastensuojelun lainsäädäntö edellyttää yhteistyön tekemistä eri tahojen kanssa, mutta konkreettiseen yhteistyön rakentamiseen paneudutaan harvoin”, Piiroinen sanoo.

Perhehoitoon liittyy erityispiirteitä suhteessa muuhun lastensuojelun sijaishuoltoon. Sosiaalityöntekijä valmistelee ja tekee perheeseen sijoitettua lasta koskevia päätöksiä ja tukee perhehoitajaa tehtävässään muiden perhehoidon työntekijöiden kanssa. Perhehoitaja toteuttaa perhehoitoa yleensä omassa kodissaan. Perhehoitajan ja perhehoidon työntekijän yhteistyössä julkinen ja yksityinen lomittuvat.

”Perhehoitajien ja työntekijöiden kokemusten mukaan heidän välisensä yhteistyön toimimattomuus heikentää sijoitusten tavoitteiden toteutumista ja voi johtaa sijoitusten ennakoimattomiin katkeamisiin”, Yli-Rekola kuvaa.

”Toisaalta toimiva yhteistyö lisää lapsen ja perheiden tarpeiden näkeväksi tuloa sekä perhehoitajien että työntekijöiden jaksamista”, Piiroinen jatkaa.

Askelmerkkien yhteiskehittämistä

Ajatus yhteistyön rakentamisen askelmerkeistä lähti syntymään perhehoidon kentän tarpeiden pohjalta.

”Lähdimme selvittämään yhdessä perhehoitajien, perhehoitajien vastuutyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, mitä yhteistyö käytännössä on, mihin sillä pyritään ja miten sitä voitaisiin rakentaa”, Hanna Piiroinen kuvaa.

Yhteistyön rakentamisen askelmerkit ovat tunteminen, luottamus, sitoutuminen ja vastavuoroisuus, joiden on tarkoitus tukea konkreettisesti työntekijän ja perhehoitajan välisen yhteistyön rakentamista dialogisina teemakokonaisuuksina. Miten juuri nämä askelmerkit valikoituivat uuteen työkaluun?

”Taustateoriana kehittämistyössä on käytetty KTT Timo Järvensivun tutkimusta verkostojen ja yhteistyön rakentamisesta. Järvensivun mukaan yhteistyön vastavuoroisuus syntyy tuntemisen, luottamuksen ja sitoutumisen yhteisenä tekijänä. Nämä kytkeytyvät ja vaikuttavat toinen toisiinsa muodostaen toisiaan vahvistavan kehän”, Piiroinen avaa.

”Perhehoidon erityispiirteet huomioivat, konkreettiset askelmerkit ovat syntyneet kehittämiskumppanuudessa, jossa on ollut mukana perhehoitajia, perhehoidon ohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä hyvinvointialueilta ja perhehoidon tukipalveluja tuottavista järjestöistä”, Yli-Rekola jatkaa.

Perhehoitajan ja perhehoidon työntekijän vastavuoroinen yhteistyö tukee ja vaikuttaa lapsen sijoituksen onnistumiseen. Yhteistyön rakentaminen ja luottamuksen lisääntyminen ennaltaehkäisevät haastavien tilanteiden syntymistä yhteistyöhön ja pahimmillaan sijoitusten katkeamisia. Kehittämistyöhön osallistuneen perhehoitajan sanoin: ”Pysytään pinnalla yhdessä.”

Lasten osallisuuden varmistaminen perhehoidon toteutuksessa

Kaiken Pesäpuun toiminnan keskiössä on lasten osallisuus. Perhehoidon kohdalla puhutaan moniulotteisesta ja verkottuneesta toimijoiden ketjusta, jonka jokainen osapuoli on vaikuttamassa lapsen ainutkertaiseen lapsuuteen.

”Perhehoitajan ja perhehoidon työntekijän yhteistyö vaikuttaa myös lapseen. Kehittäjäryhmiin osallistuneet pohdiskelivat, että lapsi havainnoi omalla tavallaan kaikkea ympärillään olevien aikuisten toimintaa ja puhetta. Ainakin aikuisten keskinäinen hyväntahtoisuus voi välittyä lapselle, kuten myös jännitteet tai pelko”, Piiroinen ja Yli-Rekola toteavat.

Mitä haasteita liittyy siihen, että yhteistyötä ei ole rakennettu tietoisesti? Entä tilanteissa, joissa yhteistyö ei toimi?

”Jos yhteistyö ei toimi, keskustelu lapsen tarpeista vaikeutuu ja pahimmillaan uhkaa sijoituksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämistyössä esiin nousseiden kokemusten mukaan perhehoitajan ja perhehoidon työntekijöiden toimimaton yhteistyö vaikuttaa usein myös muihin yhteistyösuhteisiin, kuten yhteistyöhön esimerkiksi lapselle tärkeiden ihmisten, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä terveydenhuoltotahojen kanssa”, Piiroinen ja Yli-Rekola kertovat.

Kehittämistyössä saatujen kokemusten ja Kaisa Varjorannan kehittämistutkimuksen mukaan Yhteistyön rakentamisen askelmerkit voivat toimia työntekijän ja perhehoitajan yhteistyön rakentamisen tukena sekä osana lastensuojelun rakenteita.

”Askelmerkit on koettu hyvinä erityisesti yhteistyön alkuvaiheen rakentamiselle, mutta niitä voidaan myös joustavasti käyttää muissakin sijaishuollon yhteistyön kohdissa. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän perehdyttämisvaihe ja uusien yhteistyösuhteiden luominen sekä perhehoitajan ja työntekijän yhteistyöhön liittyvät pulmakohdat”, Piiroinen kuvaa.

Varjorannan kehittämistutkimuksessa toimintamallin käyttö liitettiin myös osaksi sosiaalityön laadun varmistamista.

”Kehittämistyössä sekä perhehoitajat että työntekijät nostivat esiin aivan samanlaisia teemoja. Eli se olikin mielenkiintoista, että yhteistyön rakentamisessa tuli esiin samoja tarpeita”, Yli-Rekola kertoo.

Askelmerkkien vaikuttavuus

Askelmerkkien pidempiaikainen hyöty näkyy erityisesti säästyvässä ajassa.

”Askelmerkkien avulla keskustelu yhteistyöstä ei vie paljon aikaa, mutta vastavuoroinen yhteistyö säästää aikaa tulevaisuudessa. Kehittämistyöhön osallistuneet korostivat esimerkiksi, että menetetyn luottamuksen korjaaminen vie paljon aikaa ja vaikuttaa monenlaiseen yhteistyöhön lapsen asioissa”, Piiroinen sanoo.

Itse prosessista kokonaisuudessaan Piiroinen ja Yli-Rekola toteavat lopuksi: ”Perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden yhteiset keskustelut kehittäjäryhmissä ovat avanneet sitä, että yhteistyö ei synny itsestään ja että yhteistyöhön liittyvät teemat ovat saattaneet jäädä keskustelematta. Toisaalta yhteistyön rakentaminen on aika yksinkertaista ja onnistuu kaikilta, jotka haluavat sitä rakentaa.”

Pesäpuussa järjestetään tilauskoulutusta yhteistyön rakentamisen askelmerkeistä. Ota yhteyttä Hanna Piiroiseen tai Sirpa Yli-Rekolaan, etunimi.sukunimi@pesapuu.fi. Askelmerkit ovat pysyvästi Pesäpuun materiaalipankissa, ja ne voidaan ladata maksutta myös Pesäpuun verkkokaupasta.