Sisukas-kunnissa sijoitettujen lasten koulupolku käynnistyy suunnitelmallisesti

Syystuuli kuiskii

napitan vanhan takin

viima saa tulla.

Kesälomat on taputeltu ja haikeat jäähyväiset jätetty kaikelle, mikä sekoittaa viikonpäivät ja saa jokaisen päivän tuntumaan sunnuntailta. Kesän ajan olen yrittänyt väistellä sotauutisia, ilmastoahdistusta, taantumatiedotusta ja poliittista debattia. Olen tietoisesti ympäröinyt itseni mukavilla asioilla ja tekemisillä, etten unohtaisi, että kaiken ikävän rinnalla on olemassa paljon ilahduttavia ja toivoa kannattelevia asioita, joita on tärkeää vaalia. Lapsenlapseni touhuja seuratessa olen tuntenut puhdasta iloa ja kiitollisuutta. Kunpa ymmärtäisimme jatkossakin panostaa näihin pieniin ja heidän perheidensä tukemiseen.

Sivistystoimen riittävät toimintaedellytykset on tärkeää turvata. Varhaiskasvatuksella ja koululla on tärkeä rooli vanhemmuuden tukijana, asennekasvattajana ja sosiaalistajana. Lastensuojelu tarjoaa sijaishuollossa turvaa 11 477:lle huostaanotetulle lapselle, joille syntymäperhe ei syystä tai toisesta ole kyennyt sitä tarjoamaan. Moni heistä saa sijaishuollosta ja onnistuneesta koulupolusta siivet itsenäiseen hyvään elämään. Kouluun kiinnittyminen on erityisen tärkeää sijoitetuille lapsille.

Elokuun alusta astui voimaan lakimuutos, jonka myötä koulujen tulee puuttua entistä suunnitelmallisemmin koulupoissaoloihin ja ilmoittaa niistä huoltajille. Opetushallitus on päivittänyt perusopetuksen opetussuunnitelmaa vastaamaan lakia. Sitouttavan kouluyhteistyön hankkeessa on laadittu yhtenäinen toimintamalli poissaoloihin puuttumiseen. Huoleni on kuitenkin siitä, miten koulunkäynnin pitkät katkokset vältetään sijoitettujen lasten kohdalla. Lähettävällä koululla ei ole välttämättä tiedossa, mihin kouluun oppilas on siirtymässä uudessa kunnassa tai kuka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on, jolloin tietojakaan ei voida siirtää. Sijaishuoltopaikkojen voi olla vaikea saada trauman kohdannutta oppilasta lähtemään kouluun. Opetusjärjestelyt saattavat olla näissä tapauksissa varsin puutteellisia. Oppilaan oikeus oppia ei toteudu. Vaikeuksia on tiedossa opinnoissa perusopetuksen jälkeenkin toisen asteen opetuksessa.

Sisukas-toiminta taklaa haasteita

Sisukas-toiminnassa on kehitetty vuodesta 2011 alkaen monitoimijaista yhteistyötä lastensuojelun, koulun, opiskeluhuollon ja varhaiskasvatuksen rajapinnoilla. Siiloja on purettu ja päästy aitoon dialogiin. Kehittämisen yhtenä keskeisenä osana on ollut tiedonkulku lastensuojelun ja sivistystoimen välillä. Kuntien sivistyspuolen toimijat ovat oikeutettuja tarvittavaan sijoitettua lasta koskevaan tietoon varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseksi. Hyvinvointialueilla toimivilla lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä on oltava myös tieto koulunkäynnin sujumisesta vastatessaan lasten oikeuksien toteutumisesta.

Monien lakien viidakko tekee ammattilaisillekin hankalaksi hahmottaa, mitä tietoa käytännössä tulee ja saa siirtää ja kenelle. Miten oppilaan osallisuus itseään koskeviin asioihin turvataan? Toimintatavat ovat useissa kunnissa edelleen kirjavia. Sijoitettujen lasten kokemuksena tiedonsiirron ontuminen johtaa epäonnistuneisiin koulun aloituksiin, riittämättömään tukeen, kouluakäymättömyyteen, oppimisvajeeseen, sijaishuoltopaikkojen vaihdoksiin ja toivottomuuteen. Varhainen auttaminen myös sijaishuollon aikana on tärkeää. Räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan. Yhteiskunnan on turvattava huostaanottamiensa lasten hyvinvointi.

Sisukas– ja Pikku-Sisukas-toiminnoissa kehitetty verkostoyhteistyömalli antaa välineitä onnistuneeseen tiedonsiirtoon ja sijoitettujen lasten tarpeisiin vastaavan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Vaikuttavuuskyselyn mukaan mallin käyttöönottaneissa kunnissa ja hyvinvointialueilla ollaan tyytyväisiä toimintatapaan. Sen on koettu selkiyttävän monialaista yhteistyötä. Sijoitetut lapset ovat saaneet paremmin tarvitsemaansa tukea ja kiinnittyneet kouluun. Toiminta on juurtumassa kolmelle hyvinvointialueelle. Ensimmäinen Sisukas-toimijoiden valtakunnallinen verkostotapaaminen pidettiin keväällä innostuksen ilmapiirissä. Tämä herättää toivoa ja uskoa siihen, että asiat voidaan tehdä paremmin, kun yhteinen ymmärrys ja tahtotila löytyvät.

Syksyn tullen on taas aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Seuraava Sisukas-kuntien verkostotapaaminen pidetään Tampereella 12.10.2023, voit ilmoittautua mukaan täällä.

Sisukas-toiminnan juurruttaminen etenee myös uusiin kuntiin ja hyvinvointialueille. Maksuton Sisukas-koulutusprosessi yhteistyökunnille käynnistyy verkossa 11.10.2023. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan täällä.