*Koulurap, Hanttarin koulu, Turku.
Sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tuki ei toteudu Suomessa tasapuolisesti. Samanaikaisesti huoli oppilaiden henkisestä pahoinvoinnista kasvaa. Ongelmia on lasten ja nuorten tuen, kuntoutuksen ja terapiapalvelujen saatavuudessa. Tiedonsiirrossa on viiveitä ja katkoksia lasten muuttaessa asuinpaikkaa ja koulua. Monialainen yhteistyö kärsii avoimen dialogin puutteesta. Toimijat eivät tunne toistensa rooleja lapsen elämässä. Lasten ja heidän lähiaikuistensa osallisuus toteutuu prosesseissa heikonlaisesti. Kaikella tällä on vaikutusta lasten kouluun kiinnittymiseen, psyykkiseen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Kouluun kiinnittyminen on tärkein syrjäytymistä ehkäisevä tekijä sijoitetun lapsen ja nuoren elämässä.
Sisukas-toiminta sijoitettujen koulupolun tukena
Sisukas-toiminnalla on tutkitusti pystytty parantamaan sijaishuollossa kasvavien koulunkäynnin edellytyksiä. Sijaishuollon ja koulun yhdyspintatyöstä ja konsultaatiosta vastaa erillinen liikkuva tiimi (erityisopettaja, psykologi) yhteistyössä lapsen sosiaalityöntekijän kanssa. Vaikuttavuus perustuu tiedonsiirron varmistamiseen, systeemiseen työotteeseen, oppilaiden tilanteen kartoittamiseen, oikea-aikaiseen tukeen, seurantaan sekä vaikutusten arviointiin. Palkittu Sisukas- malli on mukana myös Kasvuntuki-portaalissa vaikuttavana työmenetelmänä. Systeeminen toimintatapa on laajasti käytössä Ruotsissa (Skolfam).
Sisukas-malli taipuu moneen ja siitä on tehty kunnissa erilaisia sovelluksia. Jyväskylässä Sisukas-tiimi (2 erityisopettajaa ja psykologi) vastaa kaupunkiin, lastensuojelulaitoksiin muista kunnista sijoitettujen lasten ja nuorten tuetusta sijoittumisesta uusiin kouluihin. Monen oppilaan koulunkäyntikyky on traumatisoitumisen vuoksi heikkoa ja vaatii alkuun vahvaa tukea, yhteistyötä ja seurantaa. Jyväskylän Sisukas-tiimin käsien kautta on vuoden mittaan kulkenut yli 40 oppilasta. Kokemukset ja palaute kaikilta osapuolilta on ollut erinomaista. Prosessit ovat selkiytyneet, osaaminen vahvistunut, lapset ovat saaneet tarvitsemansa tuen ja kiinnittyneet paremmin kouluun. Kulut perusopetuksen järjestämiseen on pystytty kattamaan sijoittavien kuntien avulla.
Lastensuojelun monialainen kehittäminen käynnistyi Suomessa
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa parhaillaan viittä alueellista lastensuojelun kehittämishankkeita osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa ja tulevaisuuden OT-keskuksia.
Kehittämistyöllä 2020–22 tähdätään konkreettisten ja pysyvien yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luomiseen, jotta lastensuojelun monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin pystytään jatkossa vastaamaan mahdollisimman oikea-aikaisesti. TOP-hanke (Tuki oikeasta paikasta) kehittää monialaista lastensuojelua Länsi-Suomen alueella ja LUMO-hanke (Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti) Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueella.
Kehittämistyön tavoitteina on edistää
- lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan
- monialaisen verkoston yhteistyötä
- systeemisen toimintamallin juurruttamista monitoimijaisessa lastensuojelussa.
Satakunnan TOP-hankkeessa keskitytään sijaishuollossa kasvavien koulunkäyntiin sekä kouluakäymättömyyteen. Pesäpuun Sisukas-toiminta fasilitoi alueella vuoden MindMe – koulu kuuluu kaikille -kehittämis- ja koulutusprosessia, jossa on luvassa webinaareja, nuorten foorumi, työpajoja sekä paikallisten kehittäjäryhmien toiminnan ohjausta. Kokeilukuntina ovat mukana Pori, Eura, Kankaanpää ja Ulvila. Yhteistyötä käynnistellään parhaillaan myös LUMO-hankkeen kunnissa.
Satakunnan MindMe – koulu kuuluu kaikille -aloituswebinaari järjestetään verkossa 22.4.2021. Ohjelma ja ilmoittautuminen.
Lisätietoja:
Christine Välivaara, christine.valivaara(at)pesapuu .fi
Hanna-Leena Niemalä, hanna-leena.niemela(at)pesapuu,fi
