fbpx

”He kertovat tarvitsevansa jatkuvan tuen ketjun, apua käytösmallien muuttamiseen, keinoja ajatusten ja tunteiden ymmärtämiseen ja säätelemiseen sekä muutoksen sijaishuollon ongelmakohtiin. Ensisijaista on avun jatkuvuus ja ennustettavuus, jota kuvattiin ketjuna, joka veisi askel askeleelta avun portaalta toiselle ja kohti hyvinvointia sekä parempaa toimintakykyä.”

X-ketju-hankkeessa työskennellään lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi. Hankkeen toimintaan ovat tervetulleita sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneet täysi-ikäiset ja heidän läheisensä. X-ketjun kohderyhmään kuuluvat myös sijaishuollon toimijat ja muut yhdyspintojen ammattilaiset sekä nykyhetken käytäntöihin vaikuttavat päättäjät ja poliitikot. X-ketju-hanke on STEAn rahoittama kolmivuotinen hanke.

Lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi

X-ketju-hankkeen päävisiona on väkivallattoman sijaishuollon turvaaminen, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi turvallinen ja hyvä olla sijaishuoltopaikassaan. X-ketjun tavoitteena on kehittää ja tarjota tukimuotoja lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille henkilöille. Tukimuotoina ovat erilaiset vertaistuen, ammatillisen avun ja itseavun muodot. X-ketju järjestää sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille Kohtaamisen foorumeja ympäri Suomen, joissa on mahdollisuus kehittää lastensuojelua ja tavata vertaisia. Yhdessä kokemusasiantuntijoiden sekä ammattilaisten kanssa kehitetään Minun kirjani-elämäntarinakirjaa ja vertaisryhmätoimintaa kaltoinkohtelua kokeneiden tueksi.

Tavoitteena on myös ehkäistä sijaishuollossa tapahtuvaa kaltoinkohtelua tunnistamisen ja käytäntöjen muuttamisen avulla. Tavatessa kaltoinkohtelua kokeneita ja kuullessa heidän tarinoitaan, pystytään tunnistamaan ja tuottamaan tietoa sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Kokemustieto otetaan osaksi X-ketjun kehittämistyötä. Kaltoinkohtelua ennaltaehkäistään kouluttamalla ammattilaisia tunnistamaan väkivaltaisia käytäntöjä ja tehdään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, jolla pyritään uudistamaan lastensuojelua, jottei kaltoinkohtelua enää tapahtuisi sijaishuollossa. Lisäksi X-ketju kokoaa kokemusasiantuntijaverkoston vahvistamaan kehittämis- ja vaikuttamistyötä.

Hankkeen toimintaan ovat tervetulleita sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleet aikuiset ja heidän läheiset. X-ketjun kohderyhmään kuuluvat myös sijaishuollon toimijat ja muut yhdyspintojen ammattilaiset sekä nykyhetken käytäntöihin vaikuttavat päättäjät ja poliitikot.

Hankkeessa kehitettävät toiminnat

  • Kohtaamisen foorumit
  • Yksittäisten henkilöiden tapaamiset
  • Minun kirjani -työkirja
  • Koulukotien kehittämisprojektit
  • Vertaistukiryhmät
  • Kokemusasiantuntijaverkosto
  • Itseapuvälineitä
  • Kokemustiedon jakaminen
  • Koulutukset
  • Vaikuttaminen

X-ketjua tehdään yhteistyössä Nuorten Ystävien, Traumaterapiakeskus ry:n, Suomen Akatemian kokemuksen historian huippuyksikön (Tampereen yliopisto) ja Valtion koulukotien (THL) kanssa.

Hankkeen valokuvat: Niina Vehmaa

Taustaa

Lastensuojelun sijaishuollon tehtävänä on luoda lapsille ja nuorille turvalliset olosuhteet. Valitettavasti tässä ei ole aina onnistuttu, ja esille on tullut suuria epäkohtia ja sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua.

X-ketju – Lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi -hanke on jatkumoa STM:n menneisyysselvityksestä (Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983) ja siitä seuranneesta Valtiollisesta anteeksipyyntötilaisuudesta (Finlandia-talo 20.11.2016) sekä Yhdessä Koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -tapahtumakokonaisuudesta.

Menneisyysselvityksessä nousseet kokemukset ovat erityisen traagisia, sillä juuri ne aikuiset, joiden piti tarjota tukea, pahoinpitelivät, käyttivät hyväksi sekä kohtelivat mielivaltaisesti. Kaltoinkohtelu jäi usein tunnistamatta ja moni koki, etteivät viranomaiset ole kuunnelleet heitä. Pelko ja häpeä ovat estäneet toisia puhumasta, moni kertoi kokemastaan ensimmäistä kertaa.

Suomi tunnusti sijaishuollossa tapahtuneen kaltoinkohtelun valtiollisessa anteeksipyyntötilaisuudessa 20.11.2016. Anteeksipyyntö on menneisyydessä tapahtuneen kaltoinkohtelun tunnustamista, mutta myös osoitusta nykyhetkeen, että sijaishuollon tulee olla turvallinen paikka lapsille ja nuorille.

Entisiä ja nykyisiä sijaishuollon asiakkaiden kokemuksia kuultiin Yhdessä Koettua -kiertueella, joka oli STM:n ja STEA:n rahoittama ja Pesäpuun ry:n koordinoima. Heidän mukaansa tuen muotojen tulee olla moninaiset, esim. mahdollisuus jakaa kokemuksia vertaisten kanssa ammatillisesti ohjattuna ja ryhmämuotoinen vertaistuki.

X-ketju-hanke lähti vastaamaan tuen ja ennaltaehkäisyn tarpeisiin. Sitä on ollut Pesäpuu ry:n ja Nuorten Ystävien lisäksi ideoimassa myös kolme kohderyhmään kuuluvaa seniorikokemusasiantuntijaa. Hankekirjoituksen aikana yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Traumaterapiakeskus ry, Tampereen yliopisto ja Valtion koulukodit. Hankkeen edetessä myös yhteistyökumppanit lisääntyvät.

Hankkeessa sijaishuollossa kaltoinkohdeltujen kokemuksia hyödynnetään kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Osa hanketta on tutkia sijaishuollon tämänhetkisiä riski- ja ongelmakohtia, jotta niitä voidaan tunnistaa. Seuraava askel hankkeessa on vaikuttamistyöllä pyrkiä muuttamaan löydettyjä ongelmakohtia, jotta tulevaisuudessa sijaishuolto olisi jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen kasvupaikka.

Kaltoinkohtelu sijaishuollossa

Valtion menneisyysselvityksen mukaan kaltoinkohtelu on monimuotoinen ilmiö, joka pitää sisällään fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen väkivallan kokemukset sekä rakenteellisen väkivallan. Kaltoinkohteluksi ymmärretään myös lapsen perustarpeiden laiminlyönti tilanteissa, joissa aikuisilla olisi mahdollisuus huolehtia niistä, mutta he jättävät tämän tekemättä. Laiminlyöntiä on lapsen sosiaalisten suhteiden rajoittaminen, kuten perheestä ja sisaruksista erottaminen ja lapsen kulttuuritaustan huomiotta jättäminen, jos nämä suhteet ovat lapselle eduksi. Fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikki fyysistä koskemattomuutta loukkaavat teot, joista aiheutuu tai voi aiheutua lapselle vammoja, kipuja tai muuta ruumiillista vahinkoa. Fyysinen väkivalta sisältää myös ruumiillisen kurittamisen muodot, kuten tukistamisen, luunapit ja selkäsaunan.

Henkinen väkivalta rikkoo ja hajottaa lapsen emotionaalisen kehityksen ja jättää syvät henkiset jäljet. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen haukkuminen, nöyryyttäminen, uhkailu ja pelottelu. Henkistä väkivaltaa on myös lapsen jättäminen yksin vaille lohdutusta tilanteissa, joissa hän tarvitsisi aikuisen apua vaikeasta tilanteesta selviämisessä. Seksuaalinen väkivalta loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta sekä alistaa ja häpäisee uhrin. Raiskaus, yhdyntä, sukupuolielinten koskettelu, lapsen pakottaminen toisen henkilön seksuaaliseen hyväilyyn tai lapselle pornolehtien tai -elokuvien näyttäminen luetellaan seksuaaliseksi väkivallaksi. Lapseen kohdistunut seksuaalinen väkivalta on erittäin traumatisoivaa, koska usein tekijä on lapselle läheinen henkilö, jonka vastuulle on annettu lapsen huolenpito, suojelu ja turvallisuus.

Rakenteellinen väkivalta näkyy lastensuojelussa ja sen sijaishuollossa järjestelmän käytäntöinä, jotka ovat väkivaltaisia. Tällaisia voivat olla lapsen useat sijoitukset, jolloin lapsen on vaikea muodostaa pysyviä ihmissuhteita sijoitusaikana. Vaihtuvat työntekijät, resurssipula ja valvonnan puute luo rakenteellista väkivaltaa, kun lapsen asioista ei olla tarpeeksi perillä, lasta ei kuulla tai lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ei huolehdita. Rakenteellista väkivaltaa kuvaa myös se, ettei lapselle kerrota ja selitetä sijoitukseen liittyviä asioita eikä lapsen mielipidettä oteta huomioon. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä, koska pieni lapsi on riippuvainen hänestä huolehtivista aikuisista eikä lapsi voi ymmärtää tai osaa puuttua siihen, miten häntä kohdellaan.

X-ketju-hankkeen edellä kuvattu määritelmä kaltoinkohtelusta noudattaa valtion menneisyysselvityksen käsitystä kaltoinkohtelusta. X-ketju-hankkeen kohderyhmään kuulumisen ratkaisee henkilön oma kokemus kaltoinkohtelusta, jolloin todisteita ei edellytetä. Ehdotonta rajausta ei tehdä siinä, ovatko kaltoinkohtelun kokemukset liittyneet sijaishuoltoon suoraan vai välillisesti. Sijoitettuna ollut lapsi ja nuori on voinut kokea kaltoinkohtelua ja väkivaltaa suoraan, jolloin kaltoinkohtelu on kohdistunut suoranaisesti häneen. Väkivallan näkeminen ja kuuleminen on yhtä lailla traumatisoivaa kuin väkivallan kokeminen. Siitä syystä kaltoinkohtelun kokemukset ovat voineet kohdistua välillisesti toiseen sijoitettuna olleeseen lapseen tai nuoreen taikka läheiseen ihmiseen, joka on joutunut vierestä seurata kaltoinkohtelua.

X-ketju haluaa tavata kohderyhmään kuuluvia henkilöitä ja kuulla heidän arvokkaita näkemyksiään, jotta voidaan ymmärtää paremmin sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua. Sitä kautta kehitetään oikeanlaisia tukimuotoja kaltoinkohtelua kokeneille, mutta myös ehkäistään sijaishuollossa tapahtuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä kouluttamalla ammattilaisia sekä vaikuttamalla päättäjiin tunnistamaan kaltoinkohtelua ja luomaan uudenlaisia väkivallattomia käytäntöjä lastensuojelun sijaishuoltoon.

Kohtaamisen foorumit

Ympäri Suomen järjestettävissä Kohtaamisen foorumeissa on mahdollisuus päästä kehittämään lastensuojelua. Foorumit järjestetään lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille henkilöille, jolloin foorumi tarjoaa mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa.

Kohtaamisen foorumissa puhutaan kokemuksista yleisellä tasolla. Pääpaino on siinä, mitkä asiat ovat vieneet elämää eteenpäin ja auttaneet jaksamaan elämässä. Ryhmissä ei puhuta yksittäisistä kokemuksista vaan niistä pyritään puhumaan tasolla, joka ei herätä toisissa traumamuistoja. Näin jokainen voi olla turvassa ja työskentely voi antaa vapauden päästää irti kannetusta taakasta.

Kohtaamisen foorumi perustuu siihen, että jokaisen näkemykset ansaitsevat tulla kuulluksi. X-ketju haluaa kohdata kaltoinkohtelua kokeneita henkilöitä, jotta voidaan ymmärtää, mistä on kysymys. Kokemustiedon pohjalta luodaan turvallisuutta, osallisuutta ja avoimuutta vaalivaa lastensuojelutyötä.

Kohtaamisen foorumeita ovat ohjaamassa kokemusasiantuntijat, traumaterapeutti, psykologi ja yhteisöpedagogi. Lisätietoja foorumiesitteessä.

Kohtaamisen foorumeita järjestetään:

Yksittäisten henkilöiden tapaamiset

X-ketju haluaa tavata sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneita henkilöitä ja heidän läheisiään myös henkilökohtaisesti. Näin yksittäiset henkilöt pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja samalla osallistumaan lastensuojelun kehittämistyöhön.

Tapaamisissa keskustelut painottuvat sijaishuollon aikaisen kokemusmaailman ymmärtämiseen. Kuitenkaan tarkoituksena ei ole puhua pelkästään sijaishuollossa tapahtuneista asioista, vaan pohtia tämän hetkistä elämää ja tulevaisuutta sekä niitä asioista, joiden avulla jaksaa ja pärjää arjessa eteenpäin. X-ketjulle on tärkeä kuulla myös asioita, jotka ovat auttaneet henkilöitä selviytymään ja luoneet toivoa vaikeista asioista huolimatta. Myös läheisten näkökulman esille tuominen on oleellista, jotta ymmärretään laajemmin kaltoinkohtelun vaikutuksia ja seurauksia.

Ota X-ketjun Johannaan ja Marianneen rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen. X-ketju tulee sinne, missä on hyvä tavata.

Minun kirjani -työkirja

X-ketju kehittää yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa Minun kirjani-työkirjaa, jonka avulla on mahdollisuus käsitellä omaa elämäntarinaa. Kirja on tarkoitettu kaikille sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille henkilöille. Kirjassa käsitellään lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, tämän hetken elämää sekä tulevaisuuden haaveita ja toiveita.

Elämäntarinakirjaa kehitetään, jotta sen avulla voisi itsekseen tai yhdessä läheisen ihmisen kanssa käsitellä omaan elämään liittyviä asioita. Kirja mahdollistaa myös elämäntarinan läpikäymiseen terapiassa. Lisäksi kehitämme Minun kirjaani vertaisryhmätoimintaa varten, jolloin vertaisryhmissä edetään elämäntarinakirjan pohjalta.

Kirja lisää ymmärrystä trauman vaikutuksista omaan elämään ja auttaa vakauttamaan ja hallitsemaan mieleen nousevia ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia. Minun kirjani-työkirjan tehtävänä on auttaa kehon ja mielen tasapainottamisessa. Elämäntarinakirjassa tulee olemaan itsesäätelyyn, vireystilaan, minäkuvaan ja tunteiden käsittelyyn liittyviä tehtäviä ja harjoitteita.

Elämäntarinakirjaa kehitetään yhdessä sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeiden henkilöiden kanssa. Vaikka Minun kirjani on ensisijaisesti itseapukirja, tarjoaa se käyttäjälleen myös vertaistukea. Kirjan luomisprosessiin osallistuvat vertaiset ovat vaikuttamassa, ideoimassa ja suunnittelemassa kirjan sisältöä. Yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa pohditaan, millaisia asioita ja teemoja kirjassa tulisi vertaistarinoiden ja traumatietouden lisäksi olla. Kirjan tarjoama vertaistuki tulee niiltä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet samoja asioita kuin kirjaa käyttävätkin henkilöt.

Haluatko tulla mukaan Minun kirjani –kehittämistyöhön? X-ketjulla on kaksi rinnakkaista Minun kirjani-tiimiä, jotka toimivat Helsingissä ja Jyväskylässä. Jos haluat päästä mukaan kehittämään elämäntarinakirjaa ja sen pohjalle muodostuvaa vertaisryhmätoimintaa, ota yhteyttä X-ketjun Johannaan ja Marianneen. Voit myös lähettää sähköisesti meille vinkkejä, ajatuksia ja kehittämisideoita elämäntarinakirjaa ja vertaisryhmätoimintaa varten.

Koulukotien kehittämisprojektit

X-ketjulla on vuosina 2019–2020 kehittämisprojektit koulukoti Pohjolakodissa ja valtion koulukodeissa.

Molemmat prosessit on kehitetty palvelemaan sekä Valtion koulukotien että Pohjolakodin omaa sisäistä kehittämistyötä. Sen lisäksi koulukotien kehittämisprojektissa mukana olleiden työntekijöiden ja nuorten ajatukset liitetään osaksi X-ketjun toimintaa ja kansallista lastensuojelun sijaishuollon vaativan ja erityisen tuen kehittämistyötä.


Eväitä omaohjaajalle – OmaPoko kehittämishanke 2019

Nuorten oikeus olla, onnistua ja oireilla Pohjolakodissa.

X-ketju koordinoi Pohjolakodissa omaohjaajatyön kehittämishanketta, jossa edistetään ja vahvistetaan nuoren ja omaohjaajan välistä vuorovaikutusta sekä kehitetään yhdessä työntekijöiden ja nuorten kanssa Pohjolakodin toimintakulttuuria. OmaPoko työskentely tähtää siihen, että hankkeen jälkeen omaohjaajilla on yhdessä luotuja menetelmiä nuoren kohtaamiseen ja suhteen rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on, että nuorten ja työntekijöiden osallisuus on vahvistunut laitoksen arjessa sekä työntekijöiden ammatillinen identiteetti lastensuojelutyössä on kirkastunut. Pohjolakodin koko henkilöstö on sitoutunut kehittämään ja vahvistamaan Pohjolakodin työkulttuuria turvallisuuden ja osallisuuden ja selviytymisen näkökulmasta.

Omaohjaaja on nuoren avainhenkilö Pohjolakodilla ja tästä syystä omaohjaajatyön pohtimiseen ja kehittämiseen panostetaan johdon, työntekijöiden ja nuorten yhteisellä prosessilla. Omaohjaajatyön kehittäminen kestää vuoden 2019 loppuun ja se sisältää yhteensä seitsemän työpajaa. OmaPoko-kehittämishankkeeseen osallistuvat myös Pohjolakodissa sijoitettuina olevat nuoret. Mukana Pohjolakotien omaohjaajatyön kehittämishankkeessa on myös Pesäpuun UP2US-hanke.

 

Arjen osallisuuden työkalut – valtion koulukotien yhteinen kehittämisprosessi 2019–2020

Jokainen nuori on OK ja arvokas. Jokainen nuori osaa kertoa ajatuksistaan ja tuntemuksistaan. Jokaisella nuorella on oikeus olla osallinen omassa elämässään. Jokaisen nuoren tulee olla turvassa.

Valtion koulukotien kehittämisprosessissa vahvistetaan ja kehitetään arjen menetelmiä, joilla turvataan nuorten systemaattinen ja kokonaisvaltainen kuuleminen, erityisesti kasvatuksen, hoidon ja huolenpidon käytännöissä sekä perusoikeuksien toteutumisessa ja niissä tilanteissa, joissa näitä oikeuksia on joiltakin osin rajoitettu tai jopa loukattu. Kehittämisprosessin tavoitteena on kehittää nuorten osallisuutta vahvistavia omaohjaajatyövälineitä, luoda uusia nuorten vaikuttamisen tapoja arjen rakenteisiin ja vahvistaa työntekijöiden omaa ammatti-identiteettiä.

Kehittämistyössä otetaan huomioon myös eduskunnan oikeusasiamiehen raporteista nousseita ajatuksia lastensuojelulaitosten käytännöistä ja työtapojen kehittämisestä sekä Elina Pekkarisen selvitys ”Koulukoti muutoksessa – koulukotien asemasta ja tehtävästä” ja niin ikään Pekkarisen artikkeli koulukodista aikuistuneiden nuorten kokemuksia lastensuojelusta ovat tuoneet esiin tärkeää tietoa koulukotien toimintakäytännöistä.

Kehittämisprosessi on 9-päiväinen ajoittuen vuosille 2019–2020.

Kirjoita X-ketjulle kirje

Tule mukaan X-ketjun kehittämistyöhön kirjoittamalla kirje ja kertomalla sijaishuollon kokemuksistasi ja siitä selviytymisestä. Elämäntarinat otetaan mukaan X-ketjun kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Sinulla on mahdollisuus päästä kehittämään turvallista lastensuojelua tuomalla esiin omia näkemyksiä ja ajatuksia sijaishuollon ajasta sekä nykyhetkestä. Luvallasi kirjeitä hyödynnetään X-ketjun kehittämistyössä, koulutuksissa, päättäjiin suuntautuvassa vaikuttamistyössä ja tutkimusmateriaalina. Halutessasi X-ketju voi julkaista tarinasi anonyyminä myös nettisivuilla ja somessa.

Kysy lisää

Kehittämispäällikkö

Johanna
Barkman

040 514 4855

Hankesuunnittelija

Marianne
Ersta

044 714 7475