Pääpuheenvuorot ja paneelikeskustelu

Työpajojen diaesitykset 

Turvallisempi tila tarkoittaa, että kaikilla on vapaus olla oma itsensä, ilmaista itseään vapaasti ja olla osallinen kaikessa toiminnassa. Turvallisemmassa tilassa kaikki häirintä on ehdottomasti kiellettyä.

Häirintää on mikä tahansa toiminta tai käytös, joka on toista alistavaa, vihamielisen ja epämiellyttävän ilmapiirin luomista tai ihmisen tai ihmisryhmän uhkailua. Esimerkiksi: fyysinen kontakti ilman lupaa, ei-tervetullut sanallinen käytös, toisen seuraaminen tai toisen uhkaileminen.

Pesäpuun turvallisemman tilan periaatteet on luotu, jotta kaikki toimintaamme osallistuvat voivat tuntea olevansa turvassa, osallisia ja arvokkaita. Nämä periaatteet koskevat niin sanallista kuin sanatontakin viestintää ja niihin sitoutumista edellytetään niin järjestäjiltä, osallistujilta kuin mahdollisilta vierailijoitakin.

Lisäksi tilaisuuksissamme noudatamme kokemusasiantuntijatoiminnan eettisiä periaatteita sekä Syomishäiriöliiton Ruokarauhan julistusta. Perehdythän myös niihin.

Pesäpuun tilaisuuksissa ei suvaita minkäänlaista syrjintää liittyen: ikään, sukupuoleen, sukupuoliidentiteettiin, poliittiseen näkemykseen, etniseen taustaan, uskontoon tai uskomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaan tai muuhun asiaan liittyen. Valokuvaamisesta tilaisuuksissa ja kuvien käytöstä mm. sosiaalisen ja muiden medioiden julkaisuissa sovitaan aina yhdessä jokaisen tilaisuuden yhteydessä.

Näitä ohjeita noudattamalla voimme yhdessä luoda turvallisemman tilan:

• Välitä ja pidä huolta
  • Välitä ihmisistä ympärilläsi, välitä mitä heille kuuluu.
  • Tiedosta, miten sanasi ja tekosi voivat muihin vaikuttaa.
  • Pidä huolta itsestäsi, toisista sekä tiloista ja tavaroista.
  • Älä oleta, ole avoin ja kuuntele.
• Kunnioita muita
  • Kunnioita ihmisten moninaisuutta. Kunnioita heidän erilaisia taustojaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan.
  • Kunnioita ihmisten rajoja ja koskemattomuutta.
  • Kohtaa muut ihmiset sellaisina kuin he ovat.
  • Noudata ohjeita ja toimi tarpeen vaatiessa
  • Käyttäydy asiallisesti ja edellytä sitä myös muilta.
  • Älä epäröi puuttua epäasialliseen käytökseen.
  • Älä epäröi pyytää apua, jos koet sitä vähääkään tarvitsevasi.
• Kommunikoi
  • Jos et ole varma tai jokin mietityttää sinua – kysy.
  • Jos jokin asia häiritsee sinua – sano.
  • Jos käy vahinko ja loukkaat toista – pyydä anteeksi, reflektoi ja muuta toimintaasi jatkossa.

Mahdollisissa häirintätilanteissa tai epäasiallisen käytöksen kohdalla ole yhteydessä matalalla kynnyksellä heti tapahtuman järjestäjiin infopisteellä. Puutu aina sääntöjen vastaiseen toimintaan, riippumatta siitä, keneen se kohdistuu.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt.

Hinnasto

Kahden päivän osallistumismaksu on perhehoitajille (Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet) ja PRIDE-valmentajille 225 euroa (alv 0 %). Muille osallistumismaksu on 385 euroa (alv 0 %).

Yhden päivän osallistumismaksu on perhehoitajille ja PRIDE-valmentajille 115 euroa (alv 0 %) ja muille 195 euroa (alv 0 %).

Osallistumismaksut sisältävät ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaat sekä iltaohjelman tarjoiluineen (keskiviikko).

Laskutus

Laskutus on tilattu ilmoittautumisen yhteydessä joko verkkolaskulla organisaatiolle, sähköpostilaskutusena tai laskutuksena postitse.

Osallistumismaksut laskutetaan tapahtuman jälkeen marraskuussa 2023.

Peruutusehdot

Ilmoittautumisen tapahtumaan on voinut peruuttaa kirjallisesti 22.10.2023 mennessä osoitteeseen toimisto(at)pesapuu.fi. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme 50 % osallistumismaksusta ja 3.11.2023 jälkeen koko osallistumismaksun. Osallistujan voi myös esteen sattuessa vaihtaa ottamalla yhteyttä toimisto(at)pesapuu.fi.

Keskiviikko 8.11.

10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi sekä tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin

10.45
Alkutervehdys, Paula Risikko, Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja, terveystieteiden tohtori.

Avauspuheenvuoro Läpileikkaus siitä, mitä hyvinvointialueella tapahtuu perheiden palveluissa ja laajemmin. Satu Mäki-Fossi, Palvelualuejohtaja, perheiden palvelut, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.

11.00 Pääpuheenvuoro Traumatietoinen kasvatus ja huolenpito sijaishuollossa ja perhehoidossa. Tuija Korhonen, Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, TTK Traumaterapiakeskus Oy

11.45 Lounas ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin

13.30 Työpajat

15.00 Kahvi ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin

15.30 Pääpuheenvuoro
Kohtaamisen merkitys – Miksi vuorovaikutuksella on väliä erityisesti ihmissuhteissaan haavoittuneelle lapselle? Saara Salo, PsT, laill. psykologi, psykoterapeutti

16.15 Päivän yhteenveto

Iltatilaisuus klo 19.00–22.00

Iltaohjelma järjestetään Seinäjoki Areenalla. Tervehdyksen iltatilaisuuteen tuo Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pasi Kivisaari. Iltaohjelma sisältää illallisen. Musiikkiesityksistä vastaavat alttoviulisti David Sarkisyan & digipianisti Elvin Soboleff. Yleisöä illalla viihdyttämässä myös ammattikoomikko Mikko Vaismaa.

Torstai 9.11.

8.45 Paneelikeskustelu Askelmerkkejä yhteistyön rakentamiseen

Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta miten sitä rakennetaan konkreettisesti perhehoidossa. Kokemuksiaan yhteistyön rakentamisesta ovat jakamassa kehittämistyöhön osallistuneet perhehoidon työntekijät ja perhehoitajat.

Yhteistyön rakentamisen askelmerkit koostuvat tuntemisesta, luottamuksen vahvistamisesta ja sitoutumisesta, jotka synnyttävät vastavuoroisuuta.

Keskustelua kommentoivat sijoitetun lapsen vanhempi, aikuistuneet sijaisperheessä kasvanut ja sijaissisarus.

9.30 Lasten/nuorten viestit

10.00 Työpajat 1

11.30 Lounas ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin

12.30 Työpajat 2

14.00 Kahvi ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin

14.30 Pääpuheenvuoro
Tunneäly terveen perhearjen tukena. Andreas Galler, Sosionomi, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen (Nepsy) valmentaja ja urheilupsykologian ammattilainen. Merja Galler, henkilöstöjohtaja.

15.15 Päivien yhteenveto ja päätöspuheenvuoro

15.30 Hyvää kotimatkaa

Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

Juontaja

Raija Harju-Kivinen on tehnyt työuran hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johdon parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueella johdon tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalvelupäällikkönä.  Hänen tehtävänään on asiakasnäkökulman ja asiakastyytyväisyyden edistäminen sote toimialan palveluissa. Työn ohella hän tekee myös väitöskirjaa Terveystieteiden tohtoriohjelmassa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Jyväskylän yliopiston, Suomen Punaisen Ristin, Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja Petäjäveden kunnan palveluksessa. Raija on osallistunut myös poliittiseen päätöksentekoon Petäjäveden kunnanvaltuuston jäsenenä ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri, ammatillinen opettaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti.
Raija toimii päivien juontajana ja keskustelun virittäjänä. 

Pääpuheenvuoron pitäjät

Andreas Galler on urheilupsykologian ja ratkaisukeskeisen valmennuksen asiantuntija ja omaa monipuolisen kokemuksen sosiaalialalla työskentelystä. Andreaksen osaamisalueisiin kuuluu ratkaisukeskeinen toiminnan ohjaus eri kohderyhmille mm. lapset, erityisryhmien nuoret, kehitysvammaiset, sekä NEPSY-nuoret. Nykytyössään Andreas toimii perhetyöntekijänä 4 Asteella. Aiemmin hän on toiminut 11 vuotta yrittäjänä sosiaalialalla ja asiakaskuntaan on kuulunut niin kaupunki ja kunta-sektoria, kuin yhdistystoimintaa sekä organisaatioita että yksityishenkilöitä.

Andreaksen vahvuutena on tuoda myönteinen ajattelu elämään,  luoda uusia näkökulmia ja oivalluttaa, kuinka löytää kannattelevia asioita elämästä. Tunnetaitojen merkitys korostuu tasapainoisessa elämänhallinnassa, joiden harjoitteluun Andreas hyödyntää useasti myös urheilua ja urheilupsykologisia menetelmiä. Andreas on koulutukseltaan Sosionomi, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen (Nepsy) valmentaja ja urheilupsykologian ammattilainen. Lisäksi hänellä on Itävallassa suoritetut tutkinnot: Psychologe ja Sportpsychologe, Filosofian maisteri.  Andreas pitää yhteisen puheenvuoron yhdessä puolisonsa Merja Gallerin kanssa to 9.11. otsikolla Tunneäly terveen perhearjen tukena.

Merja Galler  työskentelee Kumura Oy:lla henkilöstöjohtajana, työntekijäkokemuksen ja hyvinvoivan työkulttuurin pelinrakentaja. Merjalla on lisäksi pitkä kokemus organisaatiokulttuurien kehittämisestä, sekä projektitoiminnan että vuorovaikutustaitojen valmentamisesta. Merjan työelämän missiona on tuoda ja luoda inhimillisyyttä, tunnetaitoja ja merkityksellisyyttä suomalaiseen työkulttuuriin. Merjan tutkintoja ovat BBA, MBA, johtamisen erikoisammattitutkinto, sertifioitu Peili-valmentaja ja HR Law Business Partner.

Yritystoiminnan lisäksi Merja ja Andreas ovat toimineet yksityisinä palvelutarjoajina kehitysvammaispuolella, tarjoten asiakkaille mahdollisuuden perhehoitoon/-lomaan kodissaan. Heillä on runsaasti tunnekokemuksia siitä, millaista elämä on, kun koti on avoin muillekin kuin omille perheenjäsenille.

Merja ja Andreas pitävät yhteisen puheenvuoron to 9.11. otsikolla Tunneäly terveen perhearjen tukena. Miten työelämänkin kärkeen nousseet tunneälyn ja tunnetaidon teemat linkittyvät tavalliseen perhearkeen ja sen sujuvuuteen?  Miksi tunneäly ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä? Ja mitä ylipäätään on tunneäly? Tunneälyn rakentamisessa jokaisella perheen tai tiimin jäsenellä on oma paikkansa ja mahdollisuutensa luoda yhteistä hyvää. Tunnetaitojen harjoittelussa keskiössä on itsensä tunteminen, tunnetilojen reflektointi ja säätely, ja oman toiminnan ohjaus tunneälykkäästi.  

Merja ja Andreas avaavat puheenvuorossaan tunneälykkyyden teemaa tuomalla esiin arjen esimerkkejä. He haluavat yhdessä oivalluttaa, miten vuorovaikutusta ja perhearkea voi sujuvoittaa, kun oppii ymmärtämään ja hyödyntämään omia tunteitaan älykkäästi. 

Tuija Korhonen on koulutukseltaan psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti sekä kouluttajapsykoterapeutti (traumapsykoterapia). Hän on työskennellyt traumatisoituneiden lasten kanssa 20 vuoden ajan. Pääasiallinen työ on lastenpsykoterapiaa sekä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työnohjausta, konsultaatiota ja kouluttamista. Korhonen on työskennellyt TTK Traumaterapiakeskuksessa Oy:ssä vuodesta 2013 lähtien. Tuija pitää puheenvuoron ke 8.11. otsikolla Traumatietoinen kasvatus ja huolenpito sijaishuollossa ja perhehoidossa.

Saara Salo, PsT, laill.psykologi ja psykoterapeutti. Saara on psykologian tohtori ja tehnyt pitkään kliinistä psykologin ja psykoterapeutin työtä lasten ja perheiden kanssa mm. lastenspsykiatriassa. Hän on työskennellyt myös pitkään työnohjaajana, tutkijana (HY) ja kouluttajana lastensuojelullista tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa.

Saaran työssä pääpaino on aina ollut havainnoida ja pohtia miten suuri merkitys lapselle jokapäiväisillä kohtaamisilla kiintymyshahmojen kanssa on. Jokainen lapsi tarvitsee emotionaalisesti riittävän läsnäolevaa vuorovaikutusta. Tällä on merkitystä kaikilla kehityksen osa-alueilla, niin tunteiden säätelyn, keskittymisen, sosiaalisten taitojen kuin oppimisen taitojen kannalta. Erityisesti jos lapsella on ollut kehityksessään haasteita – joko rakenteellisia (neurologisia) tai haavoittaviin aiempiin ihmissuhteisiin liittyviä. 

Saara pitää puheenvuoron ke 8.11. otsikolla Kohtaamisen merkitys – Miksi vuorovaikutuksella on väliä erityisesti ihmissuhteissaan haavoittuneelle lapselle?

Osallistujat löytävät tiedon valitsemistaan työpajoista ilmoittautumisvahvistuksesta sekä paikan päällä tapahtumassa omasta tapahtumapassista.

Työpajat on numeroitu seuraavasti: työpajat 1–6 järjestetään keskiviikkona, työpajat 7–12 torstaina aamupäivällä ja työpajat 13–18 torstaina iltapäivällä.

Muutokset työpajoihin ovat mahdollisia.

Työpajat ke 8.11.2023 klo 13.30

1.
Hoivatien moniammatillinen Nuotiopiiri terapeuttisen vanhemmuuden tukena perhehoidossa

Hoivatien perhehoidon systeemisen mallin mukainen Nuotiopiiri terapeuttisen vanhemmuuden tukemisen näkökulmasta. Luvassa on mielenkiintoinen ja moniääninen paneelikeskustelu, jossa pääsemme kuuntelemaan kokemuksia esimerkiksi perhehoitajan, mentorin, aktorin, perhehoidon tuen työntekijöiden ja kouluttajan näkökulmasta. Paneelikeskustelussa tarkastellaan tutkimustuloksia, tarkastellaan ilmiötä moniammatillisen tiimin keskustelun kautta sekä lopuksi keskusteluun pääsevät mukaan myös työpajan osallistujat.

Perhehoidon sosiaalityöntekijä, perhepsykoterapeutti Hanna Annola ja perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Annika Mattila /Hoivatie

2.
Perhehoitajan vapaa – lapsen turvallisuus

Työpajassa pohdimme mitä vapaan merkitys on hoitajalle, sijoitetun lapsen turvallisuutta perhehoitajan vapaan aikaan. Lisäksi keskustelemme perhehoitajien sijaisten valmiuksista vastata lapsen tarpeisiin perhehoitajan vapaan aikana.

Työpaja sisältää lyhyet johdannot yhteiseen työskentelyyn pienryhmissä. Lopuksi yhteenvetona lyhyt kuvaus vuonna 2024 valmistuvasta Perhehoitajien sijaisten koulutusmallista.

Sirpa Yli-Rekola, Riikka Huusko ja Milja Kaijanen /Pesäpuu ry

3.
Pienen lapsen osallisuus lyhytaikaisessa perhehoidossa / vastaanottoperhetoiminnassa

Työpajassa syvennytään lapsen näkökulmaan, kun pieni lapsi sijoitetaan kiireellisesti.

• Miten lapsen kanssa voi työstää sijoituksen syitä ja väliaikaista asumista?
• Miten käsitellä lapsen siirtymistä pois vastaanottoperheestä?

Työpajassa tutustutaan yhdessä 3–5-vuotiaiden lasten, perhehoitajien ja vastaanottotoiminnan työntekijöiden kanssa kehitettyihin konkreettisiin työvälineisiin:

• Seeprojen luona – satukirja kiireellisestä sijoituksesta
• Postia minulta – lapsen oma kirje uuteen paikkaan
• Tilannekuvat – lapsen lähdön käsittelemiseen

Helsingin kaupungin vastaanottoperhetoiminta, vastaanottoperhetoiminnan psykologi Eija Keränen, ohjaaja ja vastaanottoperhetyötä tekevä perhehoitaja sekä Pesäpuu ry:ltä Sari-Anne Paaso ja Sari Saaristo

4.
Traumatietoinen lähestymistapa perhehoitajuudessa

Trauman jäljet lapsessa. Miten toimia (sijais)vanhempana traumatietoisesti? Tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen traumatietoinen tuki perhehoitajalle.

Perhe- ja paripsykoterapeutti, sosionomi YAMK Janna Kujanpää & psykologi Emmi Marttila / Profiam Sosiaalipalvelut

5.
Vaikeista aiheista saa puhua

Työpajassa pohditaan, miksi on tärkeää puhua lapsen kanssa vaikeistakin asioista ja miten sitä voi tehdä. Esimerkiksi sairaus, kuolema, rikokset, päihteet, seksuaalisuus ja avioero ovat teemoja, joita voi olla hankalaa ottaa puheeksi lapsen kanssa. Mikä estää aikuista puhumasta? Rikommeko lapsessa jotain, jos puhumme vaikeiksi koetuista teemoista? Miten voin keskustella lapsen kanssa, jos en itsekään ymmärrä tai löydä sanoja? Miten ympäristön suhtautuminen vaikuttaa? Kuinka aikuisena tavoitan lapsen kokemusmaailman?

Noora Alanen ja Anastasia Lapintie + kokemuspuhuja / Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS)

6.
Yksilölliset ja perheeseen sijoitetun lapsen sekä perhehoitoperheen tarpeisiin räätälöidyt tukipalvelut

Miten voisimme joustavasti niin sanotusti parastaa sijoituksen käynnistämisen tukea ja sijoituksen aikaista tukea sekä sijoituksen päättymisen jälkeistä tukea? Miten olemme tässä onnistuneet? Miten perhehoitoperhe on saamansa tuen kokenut? Työpajassa avataan perhehoidon tuen palveluja, miten vahvasti tuettu perhehoidon arki on näyttäytynyt suhteessa myöhempään tarjottuun perustuen palveluun perhehoidon arjessa. Mitkä tukipalvelut ovat olleet oikea-aikaisia sekä tarpeeseen kohdennettuja?

Lisa Sipilä, palvelupäällikkö ja Elina Peltonen, sijaisvanhempi / AVA perhepalvelut

Työpajat to 9.11.2023 klo 10.00

7.
Adoptio pitkäaikaisen sijaishuollon vaihtoehtona? Tule pohtimaan toiminnalliseen työpajaan, mikä estää ja mikä puoltaa adoption käyttämistä yhtenä lastensuojelun työkaluna.

Tule pohtimaan toiminnalliseen työpajaan, mikä estää ja mikä puoltaa adoption käyttämistä yhtenä lastensuojelun työkaluna. Adoption käyttö lastensuojelun työkaluna on mahdollista adoptiolain nojalla. Adoptiota osataan kuitenkin vain harvoin harkita yhtenä pitkäaikaisen sijoituksen vaihtoehtona, koska lastensuojelulaki lähtee vahvasta perheen jälleenyhdistämisen tavoitteesta eikä mainitse adoptiota yhtenä työkaluna. Suomessa on kuitenkin lapsia, joilla ei tosiasiallisesti ole perhettä, johon voisi palata. Adoptio voisi olla joidenkin lasten ainoa mahdollisuus pysyvään perheeseen.

Sosiaalityön professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto, toiminnanjohtaja Jenny Nyman Ahokas / Adoptioperheet ry, kehittämispäällikkö Maija Vihervirta / Pelastakaa Lapset ry

8.
Kotiin annettava, osavuorokautinen perhehoito lapsiperheille – lapsiperheiden arjen voimavaroja tukeva uusi perhehoitomalli

Työpajassa esitellään Auta Lasta ry:n ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella kehitettyä uutta perhehoitomallia lapsiperheille. Ihmissuhdeperusteinen perhehoito lapsiperheille on tuonut näkyväksi perheiden tarpeet hyvin monipuolisesti. Kun perheelle on järjestetty riittävästi ja riittävän pitkäaikaisesti perhehoitoa arjen tueksi, perheen tarpeen ovat tulleet hyvin nopeasti näkyviksi. Perhehoitajien ihmissuhdeperusteinen ote on luonut luottamuksen, jonka ilmapiirissä on voinut avata syvempiä tarpeita. Perheet ovat ohjautuneet paremmin heidän tarvitsemiinsa palveluihin.

Anne-Maria Takkula, perhehoidon yhteyspäällikkö ja sosiaalityöntekijä ja Kaisa Vuolukka, väitöskirjatutkija, Ytl, erityisssosiaalityöntekijä /Auta Lasta ry

9.
Lasten oikeuksien toteutuminen perhehoidossa

Työpajan tarkoituksena on keskustella lasten oikeuksien toteutumisesta perhehoidossa lastensuojelun kokemusasiantuntijanuorten näkökulmasta. Kaikilla meillä on yhteinen vastuu varmistaa, että nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan. Lisäksi meillä on oikeus huolehtia, että nuorten oikeudet toteutuvat. Yhdessä olemme enemmän edistääksemme nuorten oikeuksien toteutumista. Työpajassa lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret haluavat haastaa perhehoidon parissa työskenteleviä pohtimaan lasten oikeuksien toteutumista lastensuojelun asiakasnuorten näkökulmasta. Työpajassa pääsee kuulemaan kokemusasiantuntijanuorten kehitysehdotuksia muun muassa sijaisvanhempien jatkuvamman koulutuksen tarpeesta, PRIDE-valmennuksen jälkeen.

Työpajan vetäjinä SOS-Lapsikylän SOS-Kehittäjänuorten lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret yhdessä SOS-Lapsikylän SOS-Kehittäjänuorten vertaisohjaajan kanssa.

10.
Syventävä valmennus vastaa perhehoitajien lisäkoulutustarpeisiin

Työpajassa kerromme Perhehoito Luotsissa kehitetystä syventävästä valmennuksesta. Se on tarkoitettu pitkäaikaisena sijaisperheenä 2–5 vuotta toimineille.
Syventävä valmennus on luotu yhteistyössä Luotsin kokeneiden perhehoitajien kanssa. Suunnittelutyö toteutettiin pandemian alkukuukausien aikana. Silloin tuntui tärkeältä suunnitella yhdessä tulevaa, kun nykyisyys oli niin epävarma.
Suunnittelutyöryhmä oli avoin perhehoitajien visioille. Heille myös annettiin vastuu valmennuksen toteutuksesta.
Syventävä valmennus on jo vakiinnuttanut paikkansa Luotsin perhehoitajien tuessa ja jatkokoulutustarpeen täyttäjänä. Valmennus käynnistyy kahdesti vuodessa.

Kati Pynnönen, tiimivastaava /Perhehoito Luotsi, perhehoitaja Stiina Hänninen.

11.
Perhehoidosta jälkihuoltoon

Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista perhehoidosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Työpajassa käsitellään nuoren siirtymistä perhehoidosta jälkihuollon asiakkaaksi, asiakassuunnitelmaa ja tukitoimia arjessa, sosiaalityöntekijän sekä rinnalla kulkevan sosiaaliohjaajan tehtäviä. Työpajassa keskustellaan ja ideoidaan siirtymävaiheen työskentelyä ja aikuistumisen tukea.

Miira Arffman ja Mia Melleri (sosiaaliohjaajat) ja Minna Manelius johtava sosiaalityöntekijä /Helsingin Kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala, Nuorten sosiaalityö, Lastensuojelun jälkihuolto

12.
Virtuaalitodellisuus perhehoidon tukena – immersiivisiä näkökulmia ennakkovalmennukseen ja perhehoitajan tukeen

Työpajassa osallistujat pääsevät perehtymään siihen, miten virtuaalitodellisuus on mukana Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n työskentelyssä. Työpajassa perehdytään virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin osana perhehoitajien PRIDE-ennakkovalmennusta ja perhehoitajien tukityöskentelyä. Virtuaalitodellisuus tuo immersiivisen kokemuksen kautta uusia tasoja PRIDE-valmennukseen. Virtuaalitodellisuudessa osallistujat johdatellaan kokemuksiin ja selviytymismalleihin, joita sijoitetulla lapsella voi olla. VR:n avulla voidaan lisätä osallistujien ymmärrystä varhaisten vaiheiden merkityksestä lapsen kehitykseen ja lisätä ymmärrystä korjaavien kokemusten merkityksestä.

Tuula Kivistö-Pyhtilä ja Jukka Sihlman / Avosylin Oy, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy (PKS)

Työpajat to 9.11.2023 klo 12.30

13.
Afganistanilaisten pakolaislasten kokemus: meidät sijoitetaan suomalaiseen valtaväestöperheeseen

Työpaja vastaa teemaltaan aiheeseen: lasten ja nuorten osallisuus ja tilanne sijoitettaessa, traumaorientoitunut perhehoito ja resilienssikyvyn lisääminen.
Työpajan tavoitteena on lisätä osallistujien ymmärrystä ja traumatietoista suhtautumista pakolaistaustaisen sijoitetun lapsen kokemusmaailmaan tilanteessa, jossa lapsi sijoitetaan yllättäen syntymäperheestään suomalaiseen valtaväestöperheeseen.

Titta Turunen /Perhehoitoliitto ry + tuotantoryhmä

14.
LOS käytäntöön

Työpajan aiheena on sijoitettujen lasten kanssa työskentelevien perhehoitajien ja ammattilaisten tietämyksen lisääminen Lapsen oikeuksien sopimuksesta (LOS). Satanuoret osallistuivat Care Day haastekisaan aiheella LOS-passi 2021.
Sijoitetut lapset kohtaavat sijaishuoltopaikkojensa, varhaiskasvatuksen tai koulun aikuisia, ja he ovat ainakin lastensuojelun, usein myös muiden ammattilaistahojen asiakkaita. Suomi on ratifioinut jo 90-luvulla LOS:n ja esim. lastensuojelulaki noudattaa sen määrityksiä. Työpajassa pohditaan, miten sopimuksen sisältö tulisi näkyä sijoitettujen lasten arjessa? Miten voisimme työstää yhdessä tätä asiaa lisää?

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Kirsi Leppänen, Petra Ahonen ja Satanuoret

15.
Pikku-Sisukas – sijoitettujen lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on tärkeä kasvatuskumppani sijoitettujen lasten sijaisperheille, lastensuojelulaitoksille sekä syntymäperheille. Varhaiskasvatus on sijoitetulle lapselle parhaimmillaan jatkuvuutta edustava turvapaikka, joka tarjoaa korjaavia kokemuksia ja vuorovaikutussuhteita.

Mitä on otettava huomioon, kun sijoitettu lapsi aloittaa päivähoidon? Mitä tietoja tarvitaan lapsesta varhaiskasvatuksen järjestämiseksi? Miten rakentaa lasta kannatteleva verkosto?

Pikku-Sisukas -toimintaa on kehitetty ja pilotoitu yhdessä Jyväskylän kaupungin sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen TulSote-hankkeiden kanssa. Yhdessä on löydetty hyviä käytäntöjä lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön haasteiden selättämiseksi.

– Roosa Björninen, kokemusasiantuntija
– Reetta Lindfors, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskus-hanke
– Taru Kivijärvi, pedagoginen asiantuntija, varhaiserityiskasvatuksen koordinaattori, Jyväskylä
– Saija Tanhuanpää, opiskeluhuollon koordinaattori, Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus-hanke
– Hanna-Leena Niemelä, sosiaalityöntekijä/ kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry, Sisukas-toiminta
– Christine Välivaara, psykologi/ kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry, Sisukas-toiminta

16.
Sijaissisarukset osana perhehoidon systeemejä

Miten sijaissisarusten osallisuus näyttäytyy perhehoidossa? Työpajan tavoitteena on tunnistaa osallisuutta haastavia asioita, jakaa keinoja osallisuuden tukemiseen perhehoidon työssä ja arjessa sekä luoda yhteistä ymmärrystä sijaissisarusten merkityksestä osana perhehoidon systeemejä.
Työpajan jälkeen osallistujalla on lisää näkemystä ja työkaluja sijaissisarusten huomioimiseen. Osallistuja on saanut kokemustietoa suoraan sijaissisaruksilta ja hän on voinut reflektoida omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan aiheesta dialogisessa ympäristössä.

Minerva Kettukuja ja Henrietta Pihlaja / Näkyvät ry

17.
Systeeminen ja suhdeperustainen työote perhehoidossa

Lapsen ja hänen läheisverkostonsa suhteet ovat merkittävä tekijä lapsen vakaan arjen luomisessa perhehoidossa. Miten systeemisiä periaatteita voidaan hyödyntää perhehoidon eri vaiheissa? Entä mitä kaikkea perheen jälleenyhdistämistyö pitää sisällään? Miten systeemisellä jälleenyhdistämistyöllä voidaan eheyttää perhehoitoon sijoitetun lapsen suhteita läheisverkostoon? Tule pohtimaan näitä teemoja Systeemiseen ja suhdeperustaiseen työpajaan. Aiheesta ensin alustus, minkä jälkeen visiotyöskentely pienryhmissä.

Perheterapeutit Anu Kirjavainen ja Terhi-Tuulikki Ulvila Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Perheen jälleenyhdistämistiimistä

18.
Turvaa päivystysperhetoiminnasta

Vahvasti tuettu päivystysperhetoiminta on turvallinen tapa aloittaa perhehoitajana. Sijoittava sosiaalityöntekijä voi olla turvallisin mielin, kun kiireellisessä tilanteessa lapselle järjestyy paikka yhdestä numerosta. Vanhemmat tavoittavat tarvittaessa ohjaajan ja selkeät toimintatavat turvaavat lasta sijoituksen alusta loppuun asti. Siirtyminen päivystävästä pitkäaikaiseen perheeseen on suunniteltu lapsen tarpeista käsin. Tule kuulemaan, miten päivystysperhetoiminta on järjestetty Pirkanmaan hyvinvointialueella ja pohtimaan, miten turvaverkkoja edelleen vahvistetaan yhdessä!

Luotsin päivystävät perhehoitajat, vastaava ohjaaja Ilkka Kivimäki ja tiimivastaava Kati Pynnönen

Perhehoidon päivät järjestetään Seinäjoella Seinäjoki Areenalla B-hallissa. Areenan katuosoite on Kirkkokatu 23.

Areena sijaitsee Seinäjoen kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Matka Rautatieasemalta Areenalle on 1,6 kilometriä.

Kaukomatkojen kestot

🚗 4t 7 min Helsingistä
🚗 2t 37 min Jyväskylästä
🚗 4t 19 min Oulusta

🚈 3t 42 min Helsingistä
🚈 3t 27 min Jyväskylästä
🚈 4t 10 min Oulusta

Parkkeeraus

Seinäjoki Areenalta löytyy parkkitilaa 300 autolle. Paikoitustiedot löydät aluekartasta.
Paikoitusalue on maksullinen ma–pe klo 8–16.

Esteettömyys

Sisäänkäynti on maantasossa, mutta ei ole täysin esteetön. Lisätietoa Seinäjoki Areenalta.

Esteettömät WC:t löytyvät B-hallista sekä A-hallin 2. kerroksesta. Toiseen kerrokseen pääsee kulkemaan hissillä. Tiloissa on induktiosilmukka.

Päivien pitopaikka Seinäjoki Areenalla mahdollistaa tiiviin yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen koko päivien ajan, niin sisällön, ruokailuiden kuin iltatilaisuuden vieton osalta, myös näytteilleasettajille. Päiville saapuu yli 300 perhehoitajaa sekä muuta perhehoidon ja sosiaalityön ammattilaista ja asiantuntijaa eri puolelta Suomea.

Esittely-/myyntipöydän hinta on 450 euroa (alv 0%). Pöydän hinta sisältää yhden osallistujan osallistumisen päiville sekä ohjelmaan kuuluvat ruokailut ja iltatilaisuuden (keskiviikkona).

Pöytäpaikat on varattu hakujärjestyksessä.

Esittelypöytäpaikan varaus on sitova. Peruutuksista veloitamme koko maksun. Varauksen voi peruuttaa kirjallisesti laittamalla sähköpostia osoitteeseen toimisto(at)pesapuu.fi.

Huomioittehan, että esittelypöytävarauksen lisäksi, henkilön, joka lunastaa pöytäpaikkaan kuuluvan tapahtumaosallistumisen, tulee tehdä ilmoittautuminen päiville ilmoittautumislomakkeen kautta viimeistään 22.10.2023.

Olemme neuvotelleet Seinäjoen kolmeen hotelliin varauskiintiön, joita tapahtumaosallistujat voivat halutessaan käyttää majoitustaan varten.

Kiintiöt ovat Original Sokos Hotel Lakeukseen, Original Sokos Hotel Vaakunaan sekä Seinäjoen Scandic-hotelliin. Kiitämme hotelleja yhteistyöstä.