Perhehoidon kehittämisen 14 vaihetta

PRIDE vaiheet

PRIDE-ohjelma on neljätoistavaiheinen, prosessinomainen perhehoidon kokonaisuuden kattava kehittämisen malli. Siinä määritellään työn perusteet ja arvot sekä perhehoidon eri vaiheet. Keskiössä on lapsi, hänen tarpeensa ja niihin vastaaminen sekä perheen tärkeä merkitys lapselle. Sijais- ja adoptiovanhemmat ovat merkittävässä roolissa perhehoidon tavoitteessa suojella ja hoivata lapsia ja vahvistaa perheitä. Ohjelma antaa mallin sijaisvanhempien rekrytointiin, arviointiin ja valmennukseen sekä valintaan, täydennyskoulutukseen ja yhteistyöhön muiden perhehoidon toimijoiden kanssa.


I Perhehoidon suunnittelu – perhehoidon perusteiden ja lähtökohtien määrittely sekä resurssien kartoitus

1. Perhehoidon päämäärien tunnistaminen

  • Yhteiset arvot ja päämäärä ovat suunnitelmallisen perhehoidon lähtökohta
  • Sijaisvanhemmilla on tärkeä rooli perhehoidon tavoitteiden saavuttamisessa
  • PRIDE-kouluttajien tulee tuntea organisaation päämäärät

2. Roolien, tehtävien ja valmiuksien määrittely

  • Perhehoidolle asetettujen päämäärien saavuttaminen edellyttää eri toimijoiden selkeää tehtävien ja roolien määrittelyä
  • Suojelua ja hoivaa tarvitseva lapsi on oikeutettu saamaan kaiken sen osaamisen ja ammattitaidon avukseen ja tuekseen, mitä hyvin toimiva tiimi voi tarjota
  • Valmiudet ovat työkalu perhehoidon toimijoille prosessin eri vaiheissa

      Sijaisvanhemman valmiudet

  • lapsen suojeleminen ja hoivaaminen,
  • lapsen yksilöllisen kehityksen tukeminen,
  • lapsen läheisten ihmissuhteiden turvaaminen (mm. suhteet biologisiin vanhempiin),
  • sitoutuminen lapseen ja toimiminen luotettavana aikuisena (tarvittaessa koko elämän ajan),
  • lapsen asioiden hoitaminen yhdessä muun tukiverkoston kanssa.

3. Resurssien kartoitus ja tarpeiden arviointi

  • On tunnettava toimintaympäristö tarpeineen, jotta resurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti
  • Perhehoidon monimuotoisuus edellyttää monialaista yhteistyötä ja joustavuutta
  • Inhimillisesti ja taloudellisesti tuloksellista on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen

4. Koulutus- ja rekrytointistrategioiden kehittäminen

  • Sijaisvanhempien ennakkovalmennukselle ja täydennyskoulutukselle on luotava selkeät rakenteet
  • Rekrytointi on yhteiskuntaan vaikuttamista niin että luodaan perhehoidolle myönteistä ilmapiiriä!


II Perhehoitoon valmentautuminen – rekrytointi, perheiden ennakkovalmennus ja yhteinen arviointi

5. Tiedusteluihin vastaaminen

  • Tiedusteluihin vastaaminen on osa organisaation suhdetoimintaa
  • Jokainen yhteydenotto on arvokas
  • Yhteydenottaja saa vastukset kysymyksiinsä ja tulee kuulluksi

6. Kirjallisen informaation lähettäminen yhteyttä ottaneille ja PRIDE-valmennukseen valmistautuminen

  • Kirjallinen informaatio antaa mahdollisuuden rauhassa perehtyä asiaan
  • Kirjallisen informaation tulee sisältää tietoa yhteisestä arvioinnista
  • Valmennusprosessille tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja

7. Ensimmäinen perhetapaaminen

  • Tärkeä luottamuksen rakentamiselle
  • Perheelle tulee antaa riittävää, ajantasaista ja asianmukaista tietoa
  • Ehdottomat esteet on käytävä läpi ennen ennakkovalmennusta

8. PRIDE-valmennus – yhteinen arviointi

  • Ryhmävalmennus tukee osallistujien omaa arviointiprosessia
  • Kouluttajaparina sosiaalityöntekijä ja sijaisvanhempi tuovat ryhmään oman asiantuntemuksensa ja antavat mallin tasa-arvoisesta kumppanuudesta
  • Arviointi liittyy sijaisvanhemmuudessa tarvittaviin taitoihin (valmiuksiin)

9. Yhteisen arvioinnin päättäminen; päätöksen tekeminen

  • Loppuarviointi perustuu viiteen valmiuteen ja se annetaan perheelle kirjallisena
  • Arviointi on yhteinen, mutta päätöksentekovastuu hyväksymisestä sijais- tai adoptioperheeksi on kouluttajilla

10. Adoptioneuvonnan täydentäminen ja adoptioluvan hakeminen

 

III Perhehoidon toteuttaminen – yhteistyö, tuki ja täydennyskoulutus

11. Jatkosuunnitelman tekeminen sijaisvanhempien kanssa

  • Jatkosuunnitelma tehdään kaikille perheille. Sen avulla perheitä tuetaan omien valmiuksiensa kehittämisessä.
  • On tärkeää sitouttaa perheet osaksi perhehoidon tiimiä heti ennakkovalmennuksen päätyttyä
  • Perheiden motivaatiota ylläpidetään aikana, jolloin he odottavat sijoitusta

12. Yhteistyö sijais- ja adoptiovanhempien kanssa; Yhteistyön päättäminen adoptioperheen kanssa

  • Toimiva yhteistyö on onnistuneen perhehoidon edellytys
  • Lapsi tarvitsee ympärilleen turvallisten aikuisten yhteistyön

13. Täydennyskoulutuksen ja muun tuen järjestäminen

  • Täydennyskoulutuksen ja tuen suunnittelu yhdessä perheiden valmiuksiin liittyvien kehitystarpeiden pohjalta

14. Virallisen suhteen päättäminen sijaisperheiden kanssa

  • Sijaisvanhempientekemästä työstä annetaan asiaan kuuluva kiitos.
  • Varataan aikaa/resursseja päättämiselle erityisesti silloin, kun perheen toiminta sijaisperheenä päättyy suunnitelmasta poiketen.

norsu







Kehittämispäällikkö
Jaana Pynnönen

Kehittämispäällikkö
Sirpa Yli-Rekola

Kehittämispäällikkö
Hanna Piiroinen

Copyright 2010 Pesäpuu ry | Toteutus: Anders Inno, layout: Grafiro, kuvitus: Lahja Kallinen

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tämä sivusto on suunniteltu toimimaan moderneilla, web-standardeja tukevilla selaimilla.
Ole hyvä ja päivitä selaimesi uuteen tietoturvallisempaan versioon tai vaihda toiseen selaimeen:

Firefox Chrome Opera Safari IE8

Miksi päivittää? (englanniksi)

Jatka kaikesta huolimatta