VIII Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät pidetään 7.–8.11.2018. Päivien teemana on Hyvinvointia Perhehoidossa.

Päivät järjestetään tällä kertaa vasta saneeratussa Peurungan kylpylässä Laukaassa, Keski-Suomessa. Peurungan kylpylä ja kongressihotelli mahdollistaa tiiviin yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen koko päivien ajan, niin sisällön, majoittumisen, virkistäytymisen kuin iltatilaisuuden vietonkin osalta.

Päivien ohjelma

 

Keskiviikko 7.11.

Ryhmäkyyditys Jyväskylän juna-asemalta Peurunkaan.

9.00
Tuletko jo edellisenä päivänä Peurunkaan? Tarjoamme ohjatun vesijumpan 40 ensimmäiselle halukkaalle. Vesijumpan lisäksi voit viettää aikaa aamulla ennen virallisen ohjelman alkua huonehintaan kuuluvalla kylpyläkäynnillä tai esimerkiksi liikkumalla luonnossa.

10.15
Ilmoittautuminen alkaa
Aamukahvi

11.15-12.30
Päivien avaus, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko
Puheenvuoro:
”Ei parane olla päästä tärkeä, jos meinaa sydäntä kuulla” – kirjailija Aino Suhola

12.30-13.30
Lounas

13.30-14.45
Keskiviikon työpajat

14.45-15.30
Kahvi

15.30-16.30
Puheenvuoro:
”Miten kohdata hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita?”
– psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä

16.30-16.45
Päivän yhteenveto

Ryhmäkyyditys Peurungasta Jyväskylän juna-asemalle.

17.15
Ennen iltajuhlaa ehdit myös käydä kylpylässä, liikkua luonnossa, keilata tai käydä kuntosalilla. Kerää oma porukka ja vietä liikunnallinen tuokio hyvinvoinnin tueksi.

Tarjoamme ohjatun Stretch & Relax -tuokion 40 ensimmäiselle halukkaalle
Tarjoamme ohjatun lavatanssijumpan 30 ensimmäiselle halukkaalle
Mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen. Tarjoamme mittauksen 20 ensimmäiselle halukkaalle.

19.30
Iltajuhla ruokailun ja Mikko Vaismaan standupin merkeissä. Iltaa voi jatkaa tanssimalla bändin tahtiin tai siirtymällä karaokebaariin.

 

Torstai 8.11.

7.30-8.30
Mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen. Tarjoamme mittauksen 20 ensimmäiselle halukkaalle.

8.30-9.30
Päivän ohjelma alkaa
Saako rakkaudesta puhua? -paneelikeskustelu
Perhehoidossa kasvaneet kokemusasiantuntijat

9.45-11.00
Torstain työpajat, sessio A

11.00-12.00
Lounas

12.00-13.15
Torstain työpajat, sessio B

13.15-13.45
Kahvi

13.45-14.45
Puheenvuoro: Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka

14.45-15.00
Päivän yhteenveto

15.30
Kyyditykset lähtevät

Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu

Päivien hinta on 225 euroa perhehoitajille (Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet) ja PRIDE-valmentajille. Muille hinta on 325 euroa. Yhden päivän hinta on perhehoitajille ja PRIDE-valmentajille 100 euroa ja muille 150 euroa.

Osallistumismaksu sisältää ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltaohjelman illallisineen.

Mahdolliset peruutukset on tehtävä osoitteeseen toimisto@pesapuu.fi 7.10. mennessä. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme 50 % osallistumismaksusta ja 21.10. jälkeen koko osallistumismaksun. Osallistujan voi esteen sattuessa vaihtaa.

Veroton myynti AlvL 4 § mukaan.

Keskiviikon työpajat

1. Dialoginen perhehoito (osallistujia max 25)

Dialogisuus on tavoitetila, johon useat pyrkivät. Käytännössä sen toteutumista vaarantaa monet seikat kuten eri toimijoiden väliset asemat, joiden myötä puhevalta ja kuulluksi tuleminen voi jakaantua epätasaisesti. PKS:n kehittäjäperhehoitajaryhmä on tutkinut vuosien 2017-2018 ajan dialogisessa prosessissa dialogisuutta perhehoidossa. Työpajassa kerrotaan tästä prosessista ja esitetään dialogisen perhehoidon askelmerkkejä. Lisäksi työpajaan osallistujat johdatetaan dialogiseen keskusteluun pienryhmissä. Minkälainen perhehoitoympäristö on dialogisuuden toteutumisen kannalta? Onko dialogisuus perhehoidossa mahdollista? Miten sitä on mahdollista voimistaa? Näihin kysymyksiin haemme työpajassa vastauksia.

Työpajan vetäjät
Sosiaalityön laatupäällikkö Harriet Rabb Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Tiimivanhemmuus™- mallin terapeutti / psykoterapeutti Marja Kaskela Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Kehittäjäperhehoitajat: Minna Kesti, Suvi Kangasmäki, Minna Takala ja Maria Axo, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

 

2. Hoivaa ja leiki -ryhmämalli pienten lasten ja heidän sijaisvanhempiensa tukena (osallistujia max 30)

Työpajassa esitellään mentalisaatiopohjainen ja Theraplay-terapiaan perustuva Hoivaa ja leiki -ryhmäinterventio sijaisperheille. Hoivaa ja leiki -ryhmiä on toteutettu perhehoitoyksikkö Kanervassa yhteistyössä Kirsi Tuomen kanssa vuodesta 2012.

Ryhmän tavoitteena on lapsen ja sijaisvanhemman / -vanhempien välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen. Se tapahtuu käyttämällä kiintymyspohjaisia leikkejä ja lauluja tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kunkin lapsen tarpeet huomioiden. Perheille jaettavan laulu- ja leikkimonisteiden avulla tavoitteena on siirtää toiminnallisia keinoja konkreettisesti perheen arkeen.  Aikuisten omien tapaamisten tavoitteena on lisätä vanhemman ymmärrystä vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen merkityksestä sekä nostaa yhteiseen, vanhemman mentalisaatiokykyä ja reflektiivisyyttä tukevaan keskusteluun lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvuuksia ja pulmia. Keskustelun lisäksi ryhmistä tallennetut videoinnit ovat työskentelyn apuna.

Ryhmä on tarjonnut konkreettista tukea kiintymyssuhteen muodostumiseen ja vahvistamiseen sijaisperheille, joissa on alle 6-vuotias lapsi. Viiden toteutuneen ryhmän sijaisvanhemmilta on kerätty ennen ja jälkeen kyselyt, joiden tulokset esitellään. Hoivaa ja leiki – malli sijaisperheille sai Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalkinnon vuonna 2014.

Työpajan vetäjät
FM musiikkiterapeutti, Theraplay- ja DDP-vuorovaikutusterapeutti, työnohjaaja Kirsi Tuomi (Palvelukeskus Luovat Tuulet)
Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström (Perhehoitoyksikkö Kanerva)

 

3. Tarkoitusta, toivoa ja iloa perhehoidon arkeen

Logoterapian ytimessä on ajatus elämän tarkoituksellisuuden ymmärtämisestä ja sen näkemisestä arjen tasolla. Tarkoituksen löytäminen haastaa myös näkemään eron sen välillä, mitä olen ja minkälaiseksi minun on mahdollista tulla. Työpajassa mietitään näitä asioita lähtien liikkeelle logoterapian ihmiskäsityksestä. Em. asioihin pureudutaan paitsi perhehoitajan näkökulmasta, myös haastetaan miettimään vastaavia asioita sijoitetun lapsen / nuoren näkökulmasta, sekä mihin tämä puolestaan perhehoitajia kutsuu. Työpajan yhtenä ajatuksena on herättää näkemään elämä koko iän kestävänä mahdollisuutena ihmisenä kasvamiseen.

Työpajan vetäjät
Esko Salmi, DI, Työnohjaaja STOry, Logoterapeutti LIF®
Päivi Raikaslehto: Sosionomi (YAMK), Logoterapeutti LTI, Työnohjaaja ja työelämävalmentaja (opiskelija 11/2018)

 

4. Perhehoidon uuden toimintamallin pilotointi Helsingissä ja Vantaalla

Kerromme pilotoinneista, joissa on kokeiltu ja mallinnettu lastensuojelulain mukaisen lapsen vastuusosiaalityön ja perhehoitolain mukaisen perhehoitajan vastuutyön tuottamista erillään.  Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on keskittynyt lapseen ja lapsen vanhempiin, ja sosiaaliohjaaja on toiminut perhehoitajan vastuutyöntekijänä. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja ovat työskennelleet työparina siten, että kummallakin työntekijällä on erilliset tehtävät, mutta yhteinen vastuu lapsen sijoituksen onnistumisesta.

Pilotointi on osa Lape-hanketta, jossa suunnitellaan lastensuojelun perhehoidon järjestämisen toimintamallia pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Uudenmaan maakunnan kanssa. Valmistelu kytkeytyy Uudenmaan SOTE:n valmisteluun ja tehtävänä on mallintaa perhehoidon keskitettyä tuottamista maakunnassa.

Työpajassa on mahdollisuus tavata piloteissa mukana olleita työntekijöitä. Vetäjät esittelevät pilotit ja sen jälkeen on aikaa esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua toimintamallista.

Työpajan vetäjät
Alli Uusijärvi, perhehoidon palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki ja
Mervi Vihersalo, johtava sosiaalityöntekijä, Vantaan kaupunki

 

5. Näkökulmia ylisukupolvisten asiakkuuksien ehkäisemiseen

SOS-Lapsikylän Ylitse-projektin tavoitteena on kehittää keinoja lastensuojelun ylisukupolvisten asiakkuuksien ehkäisemiseen. Projekti on kohdannut toimintansa aikana yli 100 sijaishuollosta aikuistunutta. Kokemustietoa on kerätty 20 työpajassa, joissa on käsitelty elämän merkittäviä käännekohtia ja sijaishuoltotaustan merkitystä elämänkulussa.

Tässä työpajassa tarkastellaan ylisukupolvisuuden ilmiötä perhehoidon kontekstissa. Työpajan alustuksena toimii tutkimustieto ja projektin toiminnassa kerätty kokemustieto. Alustuksen jälkeen osallistujat jakautuvat ryhmäkohtaisiin tehtäväpisteisiin, joissa käsitellään mm. pysyvien ihmissuhteiden merkitystä sekä perhehoidon reunaehtoja ja mahdollisuuksia ylisukupolvisten asiakkuuksien ehkäisemisessä.

Työpajan vetäjät
Katarina Pursi, Projektityöntekijä, Ylitse-projekti, SOS-Lapsikylä ry.
VTM, sosiaalityöntekijä, Tohtoriopiskelija, TaY
Oskari Savisalo, Projektikoordinaattori, Ylitse-projekti, SOS-Lapsikylä ry.
Toimintaterapeutti (YAMK), Yhteiskuntatieteiden kand.

 

6. Yksin maahan tullut lapsi perhehoidossa – Perhehoito kotouttaa! -hankkeen kokemuksia

Suomeen on tullut turvapaikanhakijoina alaikäisiä lapsia ja nuoria ilman huoltajaa. Heidät on oleskeluluvan saamisen jälkeen sijoitettu perheryhmäkoteihin. Suomessa perhehoitoon sijoittamista on käytetty hyvin vähän. Perhehoito kotouttaa! –hankkeessa on kehitetty valmennus- ja sijoitusmalli tähän tarpeeseen. Työpajassa esitellään yksin maahan tulleiden lasten perhehoitoa sekä kerrotaan lastensuojelulain ja kotoutumislain mukaan tehtyjen perhesijoitusten eroista. Lisäksi kuulette käytännön kokemuksia sijoitetun nuoren, perhehoitajien ja sosiaalityöntekijän näkökulmasta.

Työpajan vetäjät
Päivi Partanen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Heli Reinikainen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry

 

Torstain työpajat, sessio A

1. Sama asema – Kokemuksiin perustuva kohtaamisen työpaja

(osallistujia max 20)

Sama asema -työpajassa pääset keskustelemaan kokemusasiantuntijoiden kanssa nuorten kohtaamiseen liittyvistä teemoista. Työpajassa rakennamme yhdessä esimerkkitarinoita, joiden pohjalta käymme keskustelua. Kokemusasiantuntijat ovat joskus lastensuojelun asiakkaina olleita, jo itsenäistyneitä nuoria aikuisia. Heiltä kuulet nuoren näkökulman asioihin, mitä lastensuojelun piirissä elävän nuoren arjessa voi tapahtua. Työpajasta saat eväitä nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen erilaisissa elämäntilanteissa sekä mahdollisuuden ajatusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen.

Työpajan vetäjät
Niina Jääskeläinen, kokemusohjaaja, Veturointi-toiminta, Auta Lasta ry
Anni Vaittinen, Kokemusohjaaja, Veturointi-toiminta, Auta Lasta ry
Mervi Väisänen, Projektipäällikkö, Veturointi-toiminta, Auta Lasta ry

 

2. Biologisen vanhemman tukeminen

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta ajatellen vanhempien tukeminen ja kuntouttaminen on entistäkin tärkeämpi osa lastensuojelua. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina kriisi, joka koskee kaikkia perheenjäseniä. Kun vanhemmille/perheenjäsenille tarjotaan yksilöllistä tukea, heillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kriisistä ja sopeutua uuteen elämäntilanteeseen, ja omalla tavallaan asettua tukemaan lapsensa sijoitusta. Tämä helpottaa myös lapsen vointia ja sijaishuoltopaikkaan asettumista. Usein lapsella on myös huolta vanhemmasta, ja häntä helpottaa, kun hän tietää vanhemman saavan apua haastavassa elämäntilanteessa.

Työpajassa esitellään Turun kaupungin ulkopuolisten sijoitusten sosiaaliohjaajien suunnittelemaa toimintamallia perhehoidossa olevien vanhempien ja läheisten tukemiseen. Tukikäyntien tavoitteena on syntymävanhempien kriisin läpikäyminen, selviytymisen tukeminen, oman elämänhallinnan ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä rinnakkaisvanhemmuuteen liittyvät pohdinnat. Kun vanhempi voimaantuu, myös lapsen hyvinvointi lisääntyy. Tule jakamaan sinun kokemuksiasi vanhempien kanssa työskentelystä sekä saamaan näkökulmia omaan työhösi. Työpajan lopuksi Turun kaupungin ulkopuolisten sijoitusten johtava sosiaalityöntekijä Arja Ahonen esittelee Turun kaupungin perhehoidon systeemistä mallia.

Työpajan vetäjät
Anu Kosonen, sosiaaliohjaaja, Turun kaupunki, ulkopuoliset sijoitukset
Taija Vuorinen, sosiaaliohjaaja, Turun kaupunki, ulkopuoliset sijoitukset
Arja Ahonen, johtava sosiaalityöntekijä, Turun kaupunki, ulkopuoliset sijoitukset

 

3. Kuka kulkee lapsen mukana? – kiintymyskeskeisen mentoroinnin mahdollisuudet perhehoidossa

Sijaishuollossa yhteisenä tavoitteena on lapsen etu ja hyvinvointi, mutta mitä lapsen hyvinvointi vaatii? Se vaatii aikuisilta laaja-alaista sitoutumista tehtäväänsä sekä pyrkimystä huomata lapsi käytöksen takana. Myös vanhemman täytyy voida hyvin tukeakseen lasta.

Tunteet vaikuttavat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Perheen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että sijaisvanhemmilla on mahdollisuus käyttää omia tunteitaan työkaluina arjessa. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen on pohja lapsen ja vanhemman hyvinvoinnille. Kiintymyskeskeinen mentorointi on vastaus tähän tarpeeseen.

Kiintymyskeskeisessä mentoroinnissa päätavoitteena on perheen sisäisen hyvinvoinnin tukeminen. Työkaluina käytetään perhelähtöistä vuorovaikutuksellista menetelmää. Menetelmä perustuu DDP – terapian PLACE – asenteeseen. Kiintymyskeskeinen mentorointi on kehitetty Satakunnassa yhteistyössä sijaishuollon työntekijöiden ja perheiden kanssa.

Työpajassa lähestymme teemaa elämyksellisyyden kautta sekä tarjoamme toiminnallisen harjoituksen. Työpajan lopussa kerromme, miten menetelmä on laajentunut eri toimijoiden tueksi.

Työpajan vetäjät
Maria Paiho-Vartiainen, kiintymyskeskeisen hoidon asiantuntija, kehittäjämentori, erityisen tuen perhehoitaja & sairaanhoitaja, Vuorovaikutuskeskus pienet ihmeet
Johanna Santanen, sosiaalityöntekijä YTM, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
Johanna Ahokas, johtava sosiaalityöntekijä, Säkylän kunta
Pirjo Tuovila, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi PsL, Theraplay-kouluttaja, DDP-työnohjaaja, kiintymyskeskeisen hoidon kouluttaja DDP Finland
Minna Takkunen, kiintymyskeskeisen mentoroinnin kokenut sijaisvanhempi
Suvi Koski, ammatillinen kokemusasiantuntija, vertaisryhmäohjaaja

 

4. Miten henkilökohtainen budjetointi taipuisi perhehoitajan tuen järjestämiseen?

Henkilökohtainen budjetointi (HB) on osa valmisteilla olevaa soten valinnanvapauslakia. Työpajassa saat tietoa HB-toimintamallin kokemuksista ja perhehoitajan tuen järjestämisen nykytilanteesta. Työpajassa pohditaan yhdessä perhehoitajan tuen järjestämisen uusia mahdollisuuksia.

Työpajan vetäjät
Sirkka Rousu, projektipäällikkö, Avain kansalaisuuteen – Henkilökohtainen budjetointi -hanke (1.6.2016 – 31.5.2019), Metropolia ammattikorkeakoulu
Anu Lehtosaari, lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry

 

5. Läheisyyttä ja yksinäisyyttä – nuorten sosiaaliset suhteet sijoituksen aikana

Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on usein takanaan muutoksia perhesuhteissa ja kasvu- ja asuinympäristöissä jo ennen sijoitusta. Sijoituksen myötä lapsen kanssa arkea elävä perheyhteisö ja häntä hoitavat ja kasvattavat aikuiset vaihtuvat. Usein myös lapsen koulu, harrastus- ja kaveripiiri muuttuvat sijoituksen myötä. Arkielämän ihmissuhteilla on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Millaisena sijoitettuina olleet nuoret itse näkevät sijoituksen aikaiset sosiaaliset suhteensa? Keitä heidän sosiaalisiin verkostoihinsa kuuluu ja millaisia merkityksiä erilaiset ihmissuhteet heidän elämässään saavat?

Työpajassa esitellään nuorten sijoituksen aikaisia sosiaalisia suhteita tarkastelevan sosiaalityön lisensiaatintutkimuksen tuloksia. Kokemuksiin perustuva tutkimus on toteutettu haastattelemalla aikuisia nuoria, jotka ovat olleet sijoitettuina erilaisiin sijaishuoltopaikkoihin sijaisperheistä lastensuojelulaitoksiin. Työpajassa on myös mahdollisuus pohtia yhdessä, millaisia ajatuksia sijoitettujen lasten ja nuorten ihmissuhteet herättävät ja mitä olisi hyvä tehdä sosiaalisten suhteiden säilyttämiseksi ja luomiseksi.

Työpajan vetäjät
Maarit Koskinen, erityissosiaalityöntekijä, VTM ja sosionomi (AMK),
Helsingin kaupunki, Sijoituksen sosiaalityö

 

6. Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

Työpajassa kerron lastensuojelun perhehoidon luonteesta perustuslaissa säädettynä julkisena hallintotehtävänä sekä julkista tehtävää hoitavaan henkilöön kohdistuvista yleisistä vaatimuksista. Lastensuojelun perhehoitajan juridisen aseman ja toimintamahdollisuudet/velvollisuudet suhteessa lapseen, huoltajaan, vanhempaan ja lastensuojeluviranomaiseen määrittelen käytännönläheisesti käyttäen apuna perustuslakia, ihmisoikeussopimuksia, lastensuojelulakia ja lapsenhuoltolakia. Työpajan tavoitteena on ankkuroida lastensuojelun perhehoito osaksi lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keinovalikoimaa, jonka tavoitteena on saada aikaan myönteinen muutos lapsen primäärissä perheessä ja kasvuympäristössä.

Työpajassa on mahdollista esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua työpajan aikana.

Työpajan vetäjät
Mirjam Araneva, VT, Lapsioikeuslakimies, SOS-Lapsikylä

 

Torstain työpajat, sessio B

1. Kirahvi Mainion tarinoita ja muita lasten kanssa työskentelyn tapoja

Tule tutustumaan Kirahvi Mainioon! Työpajassa voit kuulla Kirahvin tarinoita, kansainvälistä tutkimustietoa sekä perhehoidon työntekijän kokemuksia lasten kanssa työskentelystä. Kirahvi Mainion tarinat auttavat aikuisia käsittelemään 3-5-vuotiaan lapsen kanssa lastensuojeluun ja perhehoitoon liittyviä teemoja. Työpajassa voit myös tutustua Tampereen SOS-lapsikylän Kirahvi-ryhmäläisten ottamiin valokuviin.

Pesäpuun Kirahvi-toiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta ja kehittää 3-5-vuotiaille lapsille soveltuvia työtapoja.

Työpajan vetäjät
Riitta Laakso, tutkija, YTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsti Airaksinen, sosiaaliohjaaja, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Hanna Särkiö, erityisasiantuntija, Pesäpuu ry
Mukana myös Tampereen SOS-lapsikylä

 

2. Perhe perheessä -sijoitusmalli. Kuntouttavaa perhehoitoa pikkulapsiperheille (osallistujia max 30)

Työpajassa esitellään vuonna 2014 Hämeenlinnassa aloitetun kuntouttavan perhe perheessä – sijoitusmallin kokemuksia. Malli on kehitetty vastaamaan pikkulapsiperheiden tuen tarpeeseen laitosmaisen perhekuntoutuksen vaihtoehdoksi. Kuntouttava perhehoito on avohuollon tukitoimi, jonka tarkoituksena on olla sosiaalityön avohuollon tukena auttamassa pikkulapsiperheitä oman elämän alkuun. Palvelua voidaan tarjota myös huostassa olevan nuoren tullessa raskaaksi tai huostaanoton purkua harkittaessa. Perheessä voi olla 1-2 aikuista ja 1-2 pientä lasta tai perheeseen odotetaan ensimmäistä lasta. Usein perheeltä puuttuu riittävä ja turvallinen lähiverkosto, minkä lisäksi arjesta selviytyminen on haasteellista. Perhe on kuitenkin kykenevä riittävän itsenäiseen elämään siten, ettei välitöntä huostaanoton vaaraa ole.

Perhe perheessä -sijoituksen tavoitteena on tarjota perheelle tiivistä tukea, jotta itsenäinen elämä myöhemmin onnistuisi. Vanhemmuutta pyritään vahvistamaan harjoittelemalla erilaisia arjen taitoja yhdessä perhehoitajien kanssa. Tällaisia voivat olla vauvan hoitamiseen, kodin hoitoon ja käytännön asioista huolehtimiseen liittyvät asiat. Lisäksi vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen vahvistamiseen ja merkitykseen perehdytään vanhemman reflektiokykyä tukemalla sekä erilaisin toiminnallisin keinoin.

Perhe muuttaa kuntouttavan perhehoidon jakson ajaksi sijaisperheen pihapiiriin heille varattuun asuntoon. Jakso tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen ja tuettuun arkeen itsenäisesti, yhdessä sijaisperheen kanssa. Tukitoimen kesto vaihtelee tarpeen mukaan n. 3-12 kuukauteen. Malli sai Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalkinnon vuonna 2016.

Työpajan vetäjät
Perhehoitajat Kirsi ja Harri Tuomi
Sosiaalityöntekijä Marika Mäkelä, Perhehoitoyksikkö Kanerva

 

3. Sinussa on kaikki

Jumittaako? Onko vaikea keskittyä? Meneekö hermo? Voiko aggressiivisuuden, keskittymisvaikeuksien ja käytöshäiriöiden taustalla olla se, että ”ei pysty oleen”? Mitä, jos muutetaankin näkökulmaa ja vahvistetaan sitä, mikä on hyvää ja toimivaa?  Kurkistus neuropsykiatristen haasteiden maailmaan sekä voimavaralähtöisen ja ratkaisukeskeisen, valmentavan vuorovaikutuksen menetelmään.

Työpajan vetäjät
Tiina Räsänen, palvelupäällikkö, Sospro Oy
Kristiina Rajakoski, avopalvelujen vastaava, Sospro Oy

 

4. Perhehoidon maakunnallinen ohjausmalli – esimerkki Pohjois-Savon kehittämistyöstä

Työpajassa käydään läpi, miten eteni Maakunnallinen perhehoidon ohjausmalli-työskentely osana Pohjois-Savon Lapen Yhdessä!-ohjelmaa. Työpajan pitäjät Laura Nyyssönen ja Jaana Pynnönen vetävät paneelin, jossa osallistujina kehittämistyössä mukana olleita: nuori, syntymävanhempi, sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä.

Mitä vuoden aikana tapahtui yhteiskehittämisessä? Miten prosessi eteni? Millaisia kokemuksia maakunnallinen kehittämistyö herätti? Syntyikö oivalluksia ja uusia ideoita? Millaisia epätoivon hetkiä koettiin? Miten niistä noustiin? Vai oliko kehittäminen pelkkää nousujohteista ylämäkeä?

Työpajan vetäjät
Jaana Pynnönen, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry
Laura Nyyssönen, kehittämisasiantuntija, Pohjois-Savon LAPE-muutosohjelma

 

5. Perhehoidosta jälkihuollon palveluihin – kun lastensuojelu ei enää suojele

Nuoren elämässä se ikävaihe kun siirrytään jälkihuoltoon, on merkittävä kohta monelta kannalta. Nuori tulee täysi-ikäiseksi ja oikeudet ja velvollisuudet lisääntyvät merkittävästi. Siirtymä lastensuojelusta jälkihuoltoon voi olla hyvin etukäteen suunniteltu tai se voi olla nopea ja suunnittelematon. Kuuluminen yhteisöön on tärkeää irtautumisenkin vaiheessa. Mikä on jälkihuollon tilanne tällä hetkellä? Minkälainen jälkihuolto auttaa parhaiten itsenäiseen elämään? Mihin palveluihin nuori on jälkihuollossa oikeutettu? Minkälainen on hyvä jälkihuollon prosessi? Työpajassa käsitellään jälkihuollon sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan välistä yhteistyötä, tarkastellaan jälkihuoltoa nuoren näkökulmasta ja hahmotellaan ideaalia jälkihuoltoprosessia.

Vastauksia kysymyksiin etsitään työpajatyöskentelyssä yhdessä osallistujien kanssa, jossa on mukana allekirjoittaneiden lisäksi kokemusasiantuntijan, perhehoitajan ja tutkimuksen näkökulma.

Työpajan vetäjät
Minna Manelius, johtava sosiaalityöntekijä, Jälkihuollon palvelut, Helsingin kaupunki
Tiia Hipp, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

 

6. Voiko perhehoidon psykoedukaatioryhmä auttaa ymmärtämään, miten lapsen kuntouttava arki koostetaan?

Sijoitettujen lasten sijaisvanhemmille tulee arjessa usein sellaisia tilanteita, ettei lapsi käyttäydy iänmukaisella tavalla. Tavarat särkyvät eikä yhteistyö suju odotetusti. Mitä lapsi tällä jatkuvalla oirehdinnallaan viestittää? Kuinka hän voisi löytää turvallisia kanavia tuntemustensa ilmaisulle siten, että hän voisi kokea olevansa hyväksytty ja arvokas? Kuinka lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus säilyisi positiivisena ja kehitystä kannattelevana?

Psykoedukatiivinen työskentely tarkoittaa vuorovaikutuksellista prosessia, jolle tunnusomaista on eteenpäin pyrkivä ja oppimiseen perustuva asiakkaan ja läheisten hyvinvointia tukeva ohjaus. Sijoitettu lapsi on joutunut kokemaan monia stressitekijöitä ja traumaattisia tapahtumia, jotka aiheuttavat ymmärrettävästi oirehdintaa ja vaikeuttavat iänmukaisesti toimimista. Lapsi saattaa joutua turvautumaan selviytymiskeinoihin, jotka voivat syventää hänen vaikeuksiaan. Vertaistuki, joukko ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman, voi toimia kannattelevana ja positiiviseen muutokseen johdattavana tukena yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Integratiivisen tiedon eri tasoinen reflektointi voi auttaa sisäistämään teoreettista tietoa ja sen avulla on mahdollista oppia ymmärtämään lasta tarkemmin ja auttavilla tavoilla. Koettelemuksista selvinneet voivat kokea saaneensa uusia mahdollisuuksia ja he saattavat uskaltaa kokeilla sellaista, johon eivät olisi aiemmin uskaltautuneet.

Sijaisvanhempien psykoedukaatioryhmä kokoontui yhteensä 7 kertaa kevään 2018 aikana. Yksi tapaaminen kesti neljä tuntia ja se sisälsi integratiivisen lapsen mielen kehityksen teoriatiedon luennoinnin sekä reflektoinnin. Tähän tapaamiseen oli myös sosiaalityöntekijöillä mahdollisuus osallistua. Muut tapaamiset kestivät kaksi tuntia. Näiden muiden tapaamisten teemoina olivat lapsen toiveet, oma tarina sijaisvanhempana, surutyöskentelyn psykoedukaatio, mitä voin oppia sijoitettujen lasten kokemuksista, tärkeimpien teemojen työstäminen ja osallisuuden vahvistaminen sekä lopetustyöskentely. Nuoret aikuiset, jotka ovat kokeneet perhesijoituksen lapsena vierailivat kertaalleen ryhmässä ja kertoivat kokemuksistaan. Psykoedukaatiossa käytettiin lisäksi oppimispäiväkirjaa, välitehtäviä ja oppimismateriaaleja. Työskentely toteutui avoimen dialogin periaatteiden mukaisesti ja keskeisessä asemassa oli mentalisaation lisääminen.

Psykoedukaatioryhmän avulla pyrittiin löytämään lisää ymmärrystä lapsen kuntouttavan arjen koostamista varten. Tätä varten tarkasteltiin niitä sijoitetun lapsen identiteettiin rakentuneita tunteita ja käsityksiä omasta itsestään, joiden kanssa lapsi ei selviä yksin. Lapsi ei aina kykene löytämään kanavaa näiden tunteiden ilmaisemiseksi vaan jää toistamaan samaa toimintaa. Näiden tunteiden vaikutuksia, niiden kanssa selviytymistä ja ilmaisutapojen löytämistä mietittiin.  Mentalisaation avulla pyrittiin näkemään ilmikäyttäytymisen taakse lapsen mielen sisältöihin ja avaamaan vaikeita kysymyksiä paremmin ymmärrettäviksi ja autettaviksi. Lisäksi mietittiin, kuinka lapsen kokemus omasta merkityksellisyydestä ja osallisuudesta voisi vahvistua. Ryhmässä pyrittiin selvittämään ne tekijät, jotka ovat keskeisiä sijoitetun lapsen auttamisessa ja mitä tämä avun tulisi olla. Työpajan tavoitteena on syventää tätä tietoa ja työstää sijoitetun lapsen kuntouttavan arjen kokonaisuus siten, että mahdollisuudet kehittyä oman kehityspotentiaalinsa mukaisesti vahvistuisi. Työpajassa keskustellaan sijaisvanhempien kokemuksia ryhmästä ja mietitään, olisiko tämän muotoinen toiminta tarpeen osana lastensuojelun sijaishuoltoa ja sen kehittämistä.

Työpajan vetäjät
Kirsi Mustonen, asiantuntijalääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Kaisa Saarelainen, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen sijaishuolto
Alice Laitila, opiskelija, ammattikorkeakoulu

Näytteilleasettajat

Perhehoidon päivillä on tuttuun tapaan näytteilleasettajien pöytiä tutustuttavana. Tällä kertaa näytteilleasettajat esittelevät toimintaansa ja tuotteitaan Peurungan Areenalla, jossa järjestetään myös kaikki yhteiset luennot ja tapahtumaosuudet.

Näytteilleasettajiksi ovat ilmoittautuneet

  • SOS-lapsikyläsäätiö
  • Familar Oy
  • Talentia ry
  • Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
  • Loiskis ry
  • Pelastakaa Lapset ry
  • Sospro Oy
  • Vuorovaikutuskeskus Pienet ihmeet
  • Espoon kaupunki
  • Tunnekeinu Oy
  • Attendo Oy
  • Coronaria Tietotaito Oy
  • Sateenkaariperheet ry:n Väriä perhehoitoon -hanke
  • THL
  • Coronaria V&S nuortenkoti
  • AVA-perhepalvelut Oy

Haluatko mukaan näytteilleasettajaksi? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Majoitusvaraukset

Majoitusvaraukset tehdään suoraan Peurunkaan. Perhehoidon päivien osallistujille on varattu kiintiö ”Perhehoidon päivät”. Majoitus tulee varata 3 viikkoa ennen tapahtumaa.

Majoittua voi:

Kylpylähotelli 1HH 99,00 €/hlö/vrk
Kylpylähotelli 2HH 64,50 €/hlö/vrk
Peurunkapihan rivitalohuoneistossa 1HH 85,00 €/hlö/vrk
Peurunkapihan rivitalohuoneistossa 2HH 54,50 €/hlö/vrk
Huoneistohotelli Peurantähti 2-4 hlön ryhmälle 179 €/huoneisto + 15,00 € aamiainen/hlö

Hintoihin sisältyy aamiainen, kylpylän ja kuntosalien vapaa käyttö.

Tutustu Peurunkaan 360-näkymällä

Myyntipalvelut: 020 751 6300
Sähköposti: peurunka@peurunka.fi